*

jasperpaakkonen

Kaikki blogit puheenaiheesta Vesivoima

Uniper-kauppa on rohkea liikeidea

Helsingin Sanomissa on Anna Liisa Kauhasen juttu Fortum saa Saksassa viileän vastaanoton (HS 6.10.2017). Kyseinen innoton henkilö on Uniperin toimitusjohtaja Klaus Schäfer, joka ihmettelee, miksi Suomessa ei kysellä Fortumin syitä ostaa Saksan viimeinen fossiilisten polttoaineiden tuottaja.

Fortumin tavoitteena on saada 47 prosentin omistusosuus Uniperista E.onilta ja myöhemmin päästä määräävään asemaan. Uniper irtautui perinteiseen energiaan keskittyväksi yhtiökseen E.onista viime vuoden alussa.

Tulevaisuuden puhtaat energialähteet: aurinko, tuuli ja vesi

Jotta maailma voisi torjua ilmaston lämpenemistä, poistaa miljoonien vuosittaisten ilmansaasteiden kuolemantapahtumat ja tarjota turvallista energiaa, jokaisella maalla on oltava energiaa koskeva etenemissuunnitelma, joka perustuu laajalti saatavilla oleviin, luotettaviin ja nollapäästöisiin energiateknologioihin. Asiaa koskevassa tieteellisessä tutkimuksessa esitetään tällaisia etenemissuunnitelmia 139 maassa. Nämä etenemissuunnitelmat ovat paljon aggressiivisempia kuin mitä Pariisin sopimuksessa vaaditaan, mutta ne ovat edelleen teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia.

Kemijoen vaelluskalat tarvitsevat ministerin apua

Teimme aiemmin keväällä Markus Mustajärven kanssa kirjallisen kysymyksen Kemijoen kalatalousvelvoitteesta maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle (kesk). Kalatalousvelvoite tarkoittaa voimalaitosyhtiöiden vastuuta kompensoida vesivoimaloiden aiheuttama kalataloudellinen menetys.

Vaelluskalat tulevat takaisin

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ilmoitti tänään, että hallitus sijoittaa hallitusohjelman mukaisesti vuoteen 2019 mennessä seitsemän miljoonaa euroa pilottihankkei

Vesivoimayhtiöiden silmitön ahneus.

Hetken aikaa olin osittain iloinen, koska minulle selvisi, että Hiitolanjoelle on tulossa kalaportaat elvyttämään joen uhanalaisia kalakantoja. Ilo muttui hyvin nopeasti suruksi ja vihaksi. Hiitolanjoen voima Oy on päättänyt valittaa heille asetetusta kalatievelvoitteesta.

 

Hiitolanjoen voimalle on joskus aikoinaan velvoitettu kalatalousmaksuja 365 euroa voimalaa kohden. Voitteko kuvitella 365 euroa kalatalousmaksuja voimalaitoksille jotka estävät tyystin uhanalaisten kalojen pääsyn lisääntymään.

 

Lohikuume nousee, vai nouseeko?

Tänään eli kesäkuun 1. päivä alkoi lohestus Väylässä eli Tornion- ja Muonionjoella. Ensimmäiset lohet saatiin veneellä soutaen alle tunti pyynnin alkamisesta. Lohestuskausi tuo yhden sesongin lisää Tornionjokilaakson yrittäjille. Joki on euroopan unionin pisin vapaana virtaava joki ja paras lohijoki.

Ei koskaan ikinä Kollajan tekoallasta. EK joutaisi häpeäpaaluun.

Enpäs ollut taas uskoa silmiäni kun lueskelin juttua EK:n lobbauksesta Kollajan altaan puollesta. EK haluaa purkaa koskiensuojelulain ja ovelasti vihjaa, että vesivoiman lisääminen olisi mahdollista jo rakennetuissa joissa.

 

Tässä kiteytyy koko homman ydin. Jos koskiensuojelulaki purettaisiin ja Kollaja-hanke käynnistyisi niin eivät muut energian tuottajat haluaisi jäädä näppejä nuolemaan. Kyllä hekin keksisivät rakennettuihin jokiin lisää vesivoimakapasiteettia.

 

Uusi kalaporrasmalli on susi jo syntyessään.

Vesivoimayhtiön saa kiinnostumaan kun kertoo, että ”minulla on kalaporrasmalli joka ei käytä juuri yhtään vettä ja se on mahottoman halpa laite”. Ely kiinnostuu samoilla fraaseilla, koska he yleensä joutuvat maksamaan voimalaitoksen ohi juoksutettavasta vedestä ja osallistumaan kalaportaan rakennuskustannuskiin.

 

TEM lahjoittaa yli miljoona euroa haitalliselle vesivoimalle.

On tämä kyllä käsittämätöntä, että työ- ja elinkeinoministeriön porukka on näinkin hölmöä sakkia. Antavat sitten KSS Energialle runsaan miljoona euroa energiatukea vesivoimaan. Käsittääkseni voimayhtiöt ovat voittoa tuottavia yrityksiä joilla tulisi yritystoimintaperiaatteeseen kuulua tulevat perusparannus ja korjauskustannukset. Omasta pussista.

Haitan aiheuttaja heiluttaa tahtipuikkoa – Vaelluskalan surkea tulevaisuus

Olen surullisena ja epätoivoisena seurannut vaelluskalakantojemme tilannetta suomessa. Päätöksentekijät ovat auttamattoman pihalla ja eturyhmien täydessä talutusnuorassa. Tutkittu tieto ja tutkijoiden ohjeistukset sivutetaan hymähdyksellä ja eturyhmien huuto ja puhina saa päätöksenteossa vallan. Mitäs se sellainen päätöksenteko oikein on joka ei palvele suomalaista yhteiskuntaa monipuolisesti.

 

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä