Kansanedustajat, jotka vastustavat uhanalaisten kalojen suojelua
Eilen vietettiin maailman vaelluskalapäivää. Kuten moni tietää, Suomen vaelluskalakannat ovat hälyttävän huonossa kunnossa: moni vaelluskaloistamme on uhanalaisemmassa tilassa kuin saimaannorppa.
Verkkokalastus on Suomen uhanalaisten kalakantojen suurin uhka.
Luken erikoistutkija Teuvo Niva toteaa verkkopyynnistä seuraavaa: "Meidän uhanalaiset lajit, kuten järvitaimen, järvilohi, nieriä, ja jopa saimaannorppa; näiden kaikkien ongelmat kiertyy saman asian ympärille, jonka nimi on verkko. Ongelma on se, että verkoilla pyydetään syönnöksellä olevat kalat keskenkasvuisena pois, jolloin kutukaloja ei jää ollenkaan." (https://www.youtube.com/watch?v=Lago7vl4JGU)
Suomeen saatiin alkuvuodesta uusi kalastuslaki, jonka kenties tärkein uudistus oli verkkopyynnin rajoittaminen. Rajoitus ei tutkijoiden ja mm. vapaa-ajankalastajien keskusliiton mielestä ollut riittävän iso, mutta se oli askel oikeaan suuntaan. Nyt tätä rajoitusta ollaan valtavan kansanedustajajoukon voimin kumoamassa.
Lapin Kansan kalastuslain kokonaisuudistusta käsittelevässä artikkelissa Niva toteaa:
"Kun tekeillä on kalastuslain kokonaisuudistus, päättäjillä pitäisi olla kokonaisnäkemys. Valitettavasti sitä ei ole. Pitkän tähtäimen tavoitteen sijaan lakiluonnoksessa keskitytään parsimaan pieniä epäkohtia äänestäjiä suututtamatta. Lääkkeet uhanalaisten kantojen kohentamiseksi ovat niin kovia, ettei päättäjillä ole kanttia ottaa niitä käyttöön.
Verkko on valikoiva ja tappava pyydys, se poimii arvokkaimman kalan ja jättää kaiken muun. Verkkopyynti on sama kuin metsästä hakattaisiin aina vain paras tukkipuu hoitamatta ikinä taimikoita tai vesakoita. Eikä tämä ole kielikuva, vaan tosiasia."
Päättäjillämme näyttää olevan näkemystä asiaan, mutta valitettavasti päinvastaista, kuin Suomen johtavilla kala-alan tutkijoilla.
Jos nykyinen lain sallima verkkomäärä ei riitä tuomaan ruokaa pöytään, on vika joko kalastajassa tai paikallisen kalakannan surkeassa tilassa. Jos kyse on jälkimmäisestä, niin jokainen ymmärtänee, että ratkaisu ei ole verkkopyynnin lisääminen, vaan sen rajoittaminen.
Seuraavat kansanedustajat ovat allekirjoittaneet lakialoitteen verkkokalastusmäärien tuplaamiseen nykyisestä. Jokainen kalastuksesta ja kalakannoistamme kiinnostunut muistanee tämän nimilistan seuraavissa vaaleissa.
Kari Kulmala ps
Reijo Hongisto ps
Teuvo Hakkarainen ps
Juha Pylväs kesk
Elsi Katainen kesk
Antti Kurvinen kesk
Vesa-Matti Saarakkala ps
Veera Ruoho ps
Mika Raatikainen ps
Pentti Oinonen ps
Antero Laukkanen kd
Simon Elo ps
Eeva-Maria Maijala kesk
Rami Lehto ps
Sami Savio ps
Leena Meri ps
Matti Semi vas
Ville Vähämäki ps
Kimmo Kivelä ps
Ulla Parviainen kesk
Mika Kari sd
Merja Mäkisalo-Ropponen sd
Arja Juvonen ps
Mikko Savola kesk
Hannu Hoskonen kesk
Markus Lohi kesk
Ben Zyskowicz kok
Olavi Ala-Nissilä kesk
Lea Mäkipää ps
Timo V. Korhonen kesk
Pirkko Mattila ps
Martti Mölsä ps
Tiina Elovaara ps
Pertti Hakanen kesk
Niilo Keränen kesk
Sari Essayah kd
Kaj Turunen ps
Toimi Kankaanniemi ps
Marisanna Jarva kesk
Susanna Koski kok
Anne Kalmari kesk
Mats Nylund r
Eerikki Viljanen kesk
Mikko Kärnä kesk
Mari-Leena Talvitie kok
Wille Rydman kok
Jari Ronkainen ps
Pauli Kiuru kok
Aila Paloniemi kesk
Thomas Blomqvist r
Olli Immonen ps
Hanna Kosonen kesk
Katri Kulmuni kesk
Harry Harkimo kok
Mika Niikko ps
Anne Louhelainen ps
Antti Rantakangas kesk
Katja Hänninen vas
Markku Pakkanen kesk
Maria Tolppanen ps
Sampo Terho ps
Laura Huhtasaari ps
Ari Torniainen kesk
Hannakaisa Heikkinen kesk
Sari Raassina kok
Peter Östman kd
Jaana Laitinen-Pesola kok
Eero Suutari kok
Ritva Elomaa ps
Lauri Ihalainen sd
Ilkka Kantola sd
Juho Eerola ps
Ari Jalonen ps
Annika Saarikko kesk
Mats Löfström r
Jukka Kopra kok
Arto Satonen kok
Sofia Vikman kok
Petri Honkonen kesk
Esko Kiviranta kesk
Johanna Ojala-Niemelä sd
Sari Tanus kd
Markku Rossi kesk
Tom Packalén ps
Jani Mäkelä ps
Antti Häkkänen kok
Kalle Jokinen kok
Arto Pirttilahti kesk
Sirkka-Liisa Anttila kesk
Joakim Strand r
Juhana Vartiainen kok
Anders Adlercreutz r
Antti Kaikkonen kesk
Mika Lintilä kesk
Stefan Wallin r
Ilkka Kanerva kok
Lähde: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Documents/LA_28+2016.pdf
Lista ääliöitä. Kaikkonenkin kaikessa mukana. Surullista.
Ilmoita asiaton viesti
Jasper on oikean asian puolesta kirjoittamassa.
Puolueittain tätä ajattelemattomuutta kannattaa
Perussuomalaisista 84 %
Kristillisdemokraateista 80 %
Ruotsalaisesta kansanpuolueesta 67 %
Keskustasta 63 %
Kokoomuksesta 43 %
Vasemistosta 17 % ja
Sosiaalidemokraateeista 15 %.
Ilmoita asiaton viesti
Valtio aikoo siirtää Kemijoki Oy:n osakkeensa kehitysyhtiöön eli panna Kemijoki Oy:n myyntiin. Jospa kehittyisi ostajakonsortio joka ottaisi tehtäväkseen Kemijoen vesistön palauttamisen vaelluskalakantojen lisääntymisalueeksi.
Jasper Pääkkönenkin voisi sijoittaa Löylyn tuottoja tähän hankkeeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Virtavesiin täysrauhoitus ja verkkojen silmäkokoihin rajoituksia niin saadaan kalakannat hiljalleen kasvuun. Kun ottaa huomioon C&r kalastuksen suht korkean kuolleisuusasteen (esim lohilla kanadalaisen tutkimuksen mukaan 10-20%) niin minusta on hieman tekopyhää saarnata verkkojen vahingollisuudesta vaikka itse tekee huomattavasti isompaa hallaa kalakannoille kun se kesämökin matti mikä liottaa paria verkkoa koko kesän.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse ei nyt ole parista verkosta vaan 240 m verkkoa/venekunta. Listassa olevat kansanedustajat haluavat vaihtaa siten, että 240m olisi henkilökohtainen rajoitus. Eli vaikka 6 henkisessä perheessä voisi siis olla verkkoja 6x240m Täytyy kyllä olla todellinen uuno kalastuksen saralla jos 240m verkkoa ei riitä. Itseasiassa sekin on aivan liikaa. Kyllä parilla verkolla varmasti kalassa pysyy tai sitten kannattaa kyllä harkita vakavasti kauppojen kalatiskejä.
Ilmoita asiaton viesti
En viitannut pelkästään tähän juttuun vaan pääkkösen ristiretkeä yleensäkin kaikkea verkkokalastusta vastaan. Kun pääkkönen noin osuvasti puhuu vertauskuvin metsästä ja tukkipuista niin jatketaan samalla linjalla, c&r kalastus on kuin lähtisi metsälle tarkoituksenaan ampua vaan mahdollisimman paljon haavakkoja joista iso osa kuolee metsään. Minusta kalakantoja pitäisi hoitaa muutaman vuoden täysrauhoituksella virtavesiin, sen jälkeen kiintiöt lohikaloille. Kalastetaan vähemmän mutta otetaan kala hyötykäyttöön eikä jätetä jokeen märkänemään, vois sitä kaljaa juoda siellä jokivarressa ilman perhovapaakin 🙂 Kalakannat on ja pysyy huonoina niin kauan kun jasperikasperit ja muut kinaa siitä onko ne kalat hyväksyttävää tappaa verkolla vai omiin maitohappoihinsa perholla,sen sijaan että käärittäisiin hihat ja alettaisiin porukalla miettiä ”talkoita” kalakantojen pelastamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa ei kyllä ole kun ihan kourallinen c&r kalastajia eli totaalisia pyydä ja päästä kalastajia. Muut harrastaa enemmänkin valikoivaa kalastusta jossa saalis otetaan jos se ei ole uhanalainen tai on istutettu tai se on selvästi vahingoittunut ja sen mitat täyttää tietyt kriteerit (välimitta). Verkko ei tee näin.
Lisäksi liian lämpimän veden aikaan ei edes saisi harrastaa c&r kalastusta jolloin kalojen kuolleisuus kasvaa. Myös väkäsettön koukku/viehe vähentää vahngoittumisen riskiä. Ja ei, ei niitä kaloja uiteta vedessä siten että happoihin kuolisivat. Kalastajan tulee käyttää sitä päätään näissä asioissa ja minimoida turhat kuolemat.
Itseasiassa virtavesissä on kiintiöt lohikaloille jo nyt ja taitaapa jossain olla täys rauhoitus luonnonkaloille. Järvellä tai merelle tällaisia kiintiöitä ei verkkomiehille ole.
Yksikin verkko väärässä paikassa väärään aikaan tekee melkoisen julmettua tuhoa esimerkiksi juuri vaelluskaloille. Verkkokalastuksesta on tutkittua tietoa että yksi osasyyllinen vesivoiman lisäksi on verkkokalastus. Ajalliset, määrälliset, aleelliset yms rajoitukset verkkokalastukselle olisi täysin paikallaan säätää. Nykyisin meno on aika villiä.
Eiköhän tuo Jasperi ole jonkusen ämprillisen kutusoraa käynyt jokiin kippaamassa kaloille kutumahdollisuuksien parantamiseksi, eikös se ole niitä talkoita jos joku.
Ilmoita asiaton viesti
C&R on merkityksetön tässä keskustelussa ja keskittyy Jasperiin enemmän kuin itse asiaan, tuohon Nivan sanomiseen.
Niinkuin Juhani sanoi, suomessa on kourallinen C&R kalastajia ja Jasper ei ole C&R kalastaja, vaan valikoiva kalastaja.
Hyvin pieni osa lohista kuolee C&Rssä. Merkitsevä faktori on veden lämpö. Linkissä muutaman tutkimuksen prosentit.
http://www.atlanticsalmontrust.org/assets/files/HC…
Huono vertaus metsästykseen, koska metsästäjä näkee saaliinsa. Jos metsästäjä haluaa sonnin, hän jättää ampumatta kaikki muut. Hän siis valikoi saalistansa.
Kalastaja taas ei pysty samanlailla valikoimaan, koska pinnan alle ei näe samalla lailla. Jos minä haluan syödä kolli-titin, niin mulle voi humpsahtaa tyttö-lohi siiman päähän helposti. Koska en halua syödä teidän tulevia lohia, niin päästän kalan takaisin.
Virtavesi-rauhoitukset ovat kyllä tarpeen monissa paikoissa, mutta koska lohikalat tekevät syönnös-vaelluksen, suurin kuolleisuus niihin kohdistuu syönnösalueilla. Esim. Kuloveteen istutetuista järvilohista satakunta saatiin verkoilla ensimmäisenä vuotena ja yksi virvelillä. Rautalammin-reitillä tilanne on vakava myös.
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2010/12/t…
Ilmoita asiaton viesti
Eipä ole Jasper kartalla ollenkaan !
Viimeisen kymmenen vuoden aikana verkkokalastajien määrä on pudonnut dramaattisesti ja kun 1950-luvulla syntyneet lopettavat verkkokalastuksen, järvillä liikkuu pelkästään urheilukalastajia monine vapoineen. Urheilukalastajia sanan siinä merkityksessä, että he kalastavat urheillakseen,ei kalastaakseen ruuaksi.
Ammattikalastajien määrä sisävesillä on niinikään pudonnut jyrkästi – tällä hetkellä heitä lienee n. 200.
Kymmenen vuoden kuluttua alle 100.
Ilmoita asiaton viesti
Vapaa-ajankalastajia tai ns urheilukalastajia on turha syyttää ammattikalastajien ahdingosta. Esimerkiksi juurikin sisävesien ammattikalastajat vastustavat kotitarvekalastajien kalanmyyntiä ja jättimäisiä verkkomääriä. Jos ei ammatikseen kalasta, niin ihminen ei tarvitse ihan oikeasti tuollaisia määriä verkkoja mihinkään.
Ammattikalastajien ahdinko johtu juurikin näistä kotitarveverkkopettereistä jotka myy kalaa polkuhintaan, koska heillä ei ole vakuutusmaksuja, kallista kalustoa, saaliin ilmoitusvelvollisuutta yms yms yms mitä ammattikalastajilla on.
Jos tähän villinlännen meininkiin saataisiin joku roti, niin saattaisi ammattikalastuskin alkaa kiinnostamaa, koska siitä saattaisi jopa vähän tienatakkin ja saada korvausta pitkille päiville.
Ilmoita asiaton viesti
Kuutamolla olet sinäkin !.
Kotitarvekalastajille hygienia- ja kylmäketjuvaatimukset on viety naurettavuuksiin, vaatimusten puitteisiin ei kukaan kotitarvekalastaja näe mahdollisuuksia.
Asun sisävesistön järven rannalla ja olen omin silmin todennut verkkokalastajien hupenevan ikääntymisen myötä; heidän keski-ikänsä ainakin näillä main alkaa olla 75 vuotta. Kolme- nelikymppistä verkkokalastajaa ei juurikaan näe vesillä.
Sensijaan kaloilla urheilevien veneilijöitä näkee – tosin huippuvuosia vähemmän.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä vaan että verkkokalastus vähenee harrastelijoilta. Sattuu vähemmän haitallisia haavereita.
Ei kait se vapojen määrä veneessä mitään meinaa. Osa voi vetää melko julmallakin määrällä vapoja mutta silti pitävät itsellään saaliskiintiön (kala tai kaksi) jonka jälkeen lopettavat kalastuksen. Eikä olisi mitään ongelmaa liittää vapaa-ajankalastukseen (koskee myös kotitarvekalastajia) saaliskiintiöitä. Tosin miten sitä verkkokalastuksessa kiintiöitä laitettaisiin kun verkko ottaa sen mitä siihen ui, vieheellä voit ottaa saalista jos satut saamaan, mutta siinä on helpompi pitää järki matkassa.
Jos kotitarvekalastaja roijaa myyntiin fisua, niin kyllä siinä on oltava kylmäketjut ja hygieniavaatimukset samalla tasolla kuin ammattikalastajilla. Kyllä siinä ammattikalastaja on maksuineen ja vaatimuksineen alakynnessä kun harmaantalouden kalamiehet roijaa fisua myyntiin ilman mitään vaatimuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Päättäjämme toimivat jälleen tyhmästi! Puhutaan suuria luonnon ja ympäristön puolesta, samalla kuitenkin toimitaan luontoa vastaan. Hyvät parlamentaarikot,luonnonsuojelu pitää näkyä myös käytännössä! Jaan tämän jutun facessa, toivottavasti mahdollisimman moni lukee ja pistää yllä mainittujen poliitikkojen nimet muistiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kerran vielä.
Kaloilla pyydystämisen leikkiminenkö on kaloista mukavaa ? Leukavärkithän siinä vaurioituvat,kun urheilijat päästelevät kalan tai kaksi ylittävältä osin saaliit takaisin veteen.
Kukaties kuolevatkin hinnaksi siitä, että ”kalastaja” saa mojovan kalakuvan someen.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan kaloista kivaa hitaasti kuolla verkkoon tukehtumalla? Voi kalojen leukavärkkejä jotka syövät ahvenia, kymmen- ja kolmipiikkejä ja muita kaloja joilla on ulkoinen puolustusmekanismi. Varmaan kyyneleitä vuodattavat samalla kun joutuu syömään näitä piikit omaavia kaloja. Uisivat varmaan mielummin verkkoon kokemaan pitkän ja tuskaisen kuoleman.
Toki olet oikeassa tuossa, että kun on saanut kohdesaaliin ja määrän, tulisi kalastus lopettaa (kala tai kaksi). Sama sääntö pitäisi olla verkkomiehillä.
Itseasiassa olisi hyvä jos jokaista pyydettyä petokalakiloakohden pyytää 10 kiloa särkikaloja. Nykyisin kalastus kohdistuu liiaksi pelkkiin petokaloihin ja vesistöjen kalakannat vääristyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Kalatkin ovat yksilöitä.
Äiti-ja isäkalasta tuntuu varmasti kamalalta, kun näkevät jälkeläisensä koukussa tai verkossa. Myös katiskaan jääneen lapsen hätä aiheuttaa varmasti angstia.
Ja mitä ajattelevatkaan lapsikalat, kun isä- tai äitikala joutuu ihmisen saaliiksi ?
Jokaisen kansanedustajan olisi syytä kuvitella itsensä kalaksi.
Ilmoita asiaton viesti
Kalastuslain mukaan jokaisella on oikeus asettaa veteen maksimissaan 240 m verkkoja ellei sitä vesialueen omistaja tai Ely-keskus kiellä.
Tämä lakialoite ei lisää verkkoja veteen metriäkään vaikka niin valheellisesta kerrotaan.
Kun kaksi kalamiestä menee samaan veneeseen tulee tästä kalastajakohtaisesta 240 m rajoituksesta pyynti- ja venekohtainen rajoitus. Lakialoitteeni helpottaa verkkokalastusta sallimalla veneeseen enemmän kuin tuon 240 m verkkoja.
Nykyisen kalastuslain mukaan ensin on vietävä toisen verkot veteen ja sen jälkeen on palattava rantaan hakemaan toisen verkot. En pidä tällaista toimintaa järkevänä.
Tilanne myös toisinpäin eli kun ne verkot ovat jo järvessä ja myrsky on tulossa. Miksi ensin pitää hakea toisen verkot ja sitten vasta toisen? Veneessä kun ei saa olla kuin 240 m verkkoja?
Kertoisitteko nyt minulle miksi tämä lakialoite ei ole aiheellinen ja miten se tuplaa verkkojen määrän vedessä?
Kari Kulmala
kansanedustaja
30 vuotta SVK: alainen kilpakalastaja ja vielä pidempään virkistyskalastajia, mutta ei päivääkään kaupallinen kalastaja
Ilmoita asiaton viesti
Lakipykälä on muutenkin valmiiksi jo torso.
Tässä siis alkuperäinen:
49 §
Kaupalliseen kalastukseen tarkoitetut pyydykset
Ainoastaan kaupallisilla kalastajilla ja heidän lukuunsa toimivilla on kaupallista kalastusta harjoittaessaan oikeus käyttää kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä. Tällaisia pyydyksiä ovat trooli sekä muualla kuin leveysasteen 67°00’N pohjoispuolisissa vesissä verkot, joiden yhteen laskettu pituus on pyynti- tai venekuntaa kohden enemmän kuin 240 metriä. Yleisellä vesialueella meressä ja Suomen talousvyöhykkeellä kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä ovat lisäksi:
——-
Kun se kuuluisi olla näin (Tähtimerkkien sisässä korjaus):
49 §
Kaupalliseen kalastukseen tarkoitetut pyydykset
Ainoastaan kaupallisilla kalastajilla ja heidän lukuunsa toimivilla on kaupallista kalastusta harjoittaessaan oikeus käyttää kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä. Tällaisia pyydyksiä ovat trooli sekä muualla kuin leveysasteen 67°00’N pohjoispuolisissa vesissä verkot, joiden yhteen laskettu pituus on *Kotitalouttaa/ruokakuntaa* kohden enemmän kuin 240 metriä. Yleisellä vesialueella meressä ja Suomen talousvyöhykkeellä kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä ovat lisäksi:
—-
Lisäksi laissa tulisi huomioida, että lakia tarkennetaan siten, että verkkoja saa olla kerrallaan pyynnissä 240m, vaikka kyse olisi eri vesistöistä. Tässä voi joku noheva heittää 240m verkkoja toiseen järveen ja 240m toiseen jne.. Paras olisi vielä pudottaa tuota verkkojen pituutta tuonne 120 m harrastekalastajilta. Sitten alkaisi laki näyttämään jo joltakin.
Ilmoita asiaton viesti
Toisaalta tuo pyynti- venekunta rajoitus 240m/vene- tai pyyntikunta rajoittaa verkkokalastusta. Sehän ei siis tarkoita että jos olet samassa pyynti- tai venekunnassa että jokaisella on oikeus tuohon 240m vaan se tarkoittaa että ko vene- tai pyyntikunnalla on yhteensä käytettävissä 240m verkko-oikeutta.
Eli laki voitaisiin suoraa kirjoittaa tällä tavalla:
49 §
Kaupalliseen kalastukseen tarkoitetut pyydykset
Ainoastaan kaupallisilla kalastajilla ja heidän lukuunsa toimivilla on kaupallista kalastusta harjoittaessaan oikeus käyttää kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä. Tällaisia pyydyksiä ovat trooli sekä muualla kuin leveysasteen 67°00’N pohjoispuolisissa vesissä verkot, joiden yhteen laskettu pituus on *kotitaloutta/ruokakuntaa* kohden enemmän kuin 120 metriä. Yleisellä vesialueella meressä ja Suomen talousvyöhykkeellä kaupalliseen kalastukseen tarkoitettuja pyydyksiä ovat lisäksi:
Ilmoita asiaton viesti
Että kyllähän tuo teidän uusi ehdotus lisää verkkokalastusta verrattuna nykyiseen lakiin.
Esimerkki, minä ja masa käydään samalla veneellä verkoilla. Minulla ja masalla on oikeus yhteensä 240m verkkoja koska käymme yhdessä kalassa (olemme pyynti- tai venekunta jolloin laki sallii yksiselitteisesti meille 240m verkkoja yhteensä).
Uudessa ehdotuksessa minulla ja masalla saisi kummallakin olla 240m verkkoja vaikka käymme niitä yhdessä kokemassa. Eli nyt verkko-oikeutta olisikin käytettävissä 480m.
Yksin verkkoja kokiessani omalla veneelläni voisin käyttää 240m verkkoja. Olen silloin yksi pyynti tai venekunta.
Ilmoita asiaton viesti
http://mmm.fi/kalastuslaki/usein-kysyttya/kalastus…
Kalastustavat
Kuinka montaa verkkoa vapaa-ajankalastaja saa käyttää?
Lain mukaan vapaa-ajankalastaja saa kalastaa pyynti- tai venekuntaa kohti korkeintaan 240 metrillä verkkoa. Se vastaa yleensä kahdeksaa verkkoa. Kalastuslaissa ja -asetuksessa ei ole rajoitettu verkon korkeutta. Verkkomäärän rajoitus ei koske leveysasteen 67°00’N pohjoispuolisia vesiä.
Mikä on vene- tai pyyntikunta?
Henkilöt, jotka kalastavat yhdessä samasta veneestä muodostavat venekunnan. Pyyntikunnassa henkilöt kalastavat yhdessä joko yhteisillä pyydyksillä tai kalastusluvilla tai yhteen liitetyillä pyydyksillä.
Ilmoita asiaton viesti
”Kansanedustajat, jotka vastustavat uhanalaisten kalojen suojelua”
Jos jossain detaljeissa ei ehdottomasti ole samaa mieltä vaikka isossa kaavassa onkin samoilla linjoilla (kuinka monen voi rehellisesti sanoa vastustavan uhanalaisten kalojen suojelua), ei tee ihmisestä jonkin asian vastustajaa,
voisi jopa sanoa päinvastoin, asia luultavati edes hieman kiinnostaa jos jostain osaa olla erikin mieltä,
kun taas kaltaisesi kärjistykset tekevät jopa periaatteesta vastustajia, niistä jotka uskaltavat olla kaikessa myötäilemättä, leimaamista pelkäämättä.
itse asiaan, eli verkkokalastuskiintiöihin, en nyt tässä ota kantaa.
kiitos ja hyvää alkanutta kesää.
Ilmoita asiaton viesti
Onko Ruutana uhanalainen ?
Ilmoita asiaton viesti
Katja Hänninen on päättänyt vetää nimensä pois aloitteesta. https://www.facebook.com/hannisenkatja/posts/62734…
Ilmoita asiaton viesti
Jasper ja kumppanit!
En ole saanut vastausta kysymyksiini joten totean, että valheellanne oli lyhyet jäljet. Saitte toki julksuutta toimellanne, mutta ette muuta.
Ystävällisin terveisin
Kari Kulmala
kansanedustaja
Ilmoita asiaton viesti