Ministeri Tiilikainen, ethän tuhoa hyvin alkanutta kehitystä

 

Maa- ja metsätalousministeriö on tuhoamassa vasta hiljattain voimaan astuneen kalastuslain viemällä läpi kalastusasetuksen, joka sotii sekä tuoreen kalastuslain tärkeimpiä peruslähtökohtia että tutkijoiden yksimielisiä lausuntoja vastaan.

Lähestyin luontomiehenä tunnettua ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikaista aiheen tiimoilta. Asia on äärimmäisen kiireellinen, sillä kuulemani mukaan ministeriö on kaikessa hiljaisuudessa viemässä asetusta läpi mahdollisesti jo ensi viikolla.

Tuoreimman asetusversion valmistelussa on sivuutettu tutkijoiden, kalastusmatkailun, luonnonsuojelun sekä harrastajien lausunnot täysin. Vaikuttaa siltä, että asetusta on muokattu uuteen uskoon ainoastaan yhdestä lähtökohdasta: elinvoimaiset kalakannat ovat huonoa bisnestä kalankasvatus- ja -istutusteollisuudelle. Sillä mitä paremmin luonnon kalakannat voivat, sen vähemmän tarvitaan kalaistutuksia.

Johtuen asian kiireellisyydestä ja MMM:n perinteisestä haluttomuudesta käydä dialogia tutkimustietoon perustuvan kalapolitiikan kannattajien kanssa näen tarpeelliseksi julkistaa ministerille tiistaina lähettämäni kirjeen ja uusia esittämäni vetoomuksen.

 

"Tervehdys arvon ministeri Kimmo Tiilikainen,

Ajattelin kirjoittaa kalastusasetuksesta suoraan sinulle, ennen kuin lähden kommentoimaan asiaa julkisuudessa.

Olen syvästi huolestunut johtamasi ministeriön pyrkimyksestä vesittää vasta voimaan tulleen kalastuslain tärkeimpiä suojelutoimia, jotka koskevat niin uhanalaisia kaloja kuin elinvoimaisia kalakantoja ja niiden kehittämistä.

Lähiaikoina tullaan ministeriösi toimesta viemään läpi asetus, joka kumoaa tuoreen kalastuslain perimmäisen tarkoituksen, eli tutkimustietoon perustuvan kalastuksen sääntelyn, kestävämmän kalastuksen edistämisen ja kalojen luonnollisen lisääntymisen edellytysten parantamisen.

Erityisesti taimenen ja kuhan alamitan laskeminen aiemmin esitetystä on välinpitämättömyydessään suorastaan törkeää, ja vie johtamasi ministeriön kalastuspolitiikan kertaheitolla takaisin Jari Koskisen aikakaudelle. Alamittojen laskeminen sotii suoraan myös Valtioneuvoston hyväksymän lohi- ja meritaimenstrategian pyrkimyksiä vastaan sekä hankaloittaa sen tavoitetta elvyttää taimenkantoja.

Toivon, että harkitset asiaa vielä kerran. Edellisessä asetusluonnoksessa olleet alamitat ja suojelutoimet olivat oikeansuuntaisia – tutkijoiden mukaan yhäkin liian heppoisia mutta silti parannusta entiseen – uudessa luonnoksessa alamittojen kautta saatava turva kalakantojen elpymiselle on vesitetty kokonaan.

 

Kuhan ja taimenen alamittaa ei saa laskea aiemmin esitetystä. Olisi varsin valitettavaa, jos torppaisit Petteri Orpon alullepaneman hyvän kehityksen heti ministerikautesi alkutaipaleella.

 

Onko Suomella mielestäsi todellakin tässä taloustilanteessa varaa antaa naapurimaidemme korjata elinvoimaisemmilla ja paremmin hoidetuilla kalakannoillaan kaikki taloudellinen hyöty kalastusmatkailusta? Esimerkiksi Suomea vähävetisemmässä Islannissa kalastusmatkailusta on kestävän kalakantojen hoidon myötä tullut lähes sadan miljoonan euron bisnes, ja sen pariin on syntynyt 1200 työpaikkaa. Miksi ministeriönne haluaa tehdä tämän mahdottomaksi Suomessa?

Ja jos kotimaisen kalan kulutusta halutaan lisätä, miksi kuhalle ei turvata riittävän alamitan kautta edes ensimmäistä kutukertaa? Jos kalojen ei anneta lisääntyä, lienee ilmiselvää, että ne eivät myöskään lisäänny.

Uudessa asetuksessa näkyy vahvasti Kalatalouden keskusliiton kädenjälki. Jos kalastuslaissa pyritään hyödyntämään tutkimustietoa, miksi tutkijoita ei kuunnella? 

Irvileuka voisi todeta, että kalastuslakia tulisi asetuksen vuoksi rehellisyyden nimissä muokata niin, että tutkimustiedon sijaan sen perustaksi nimetään kalojen istutusbisneksen lobbauskoneiston sanelemat ehdot. Tällöin asetusluonnos olisi lain tavoitteiden mukainen.

Tiedän, että olette suomalaisen luonnon suuri ystävä, ja siksi on hyvin vaikea uskoa, että haluaisitte ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministerinä vaikeuttaa kalakantojen hoitoa ja suojelua tällä tavoin. Voiko olla niin, että ministeriönne virkamiehet ovat valmistelleet asetusta teiltä salaa? 

 

Toivon harkintaanne asiassa.

Parhain terveisin,
Jasper Pääkkönen"

 

Loppuun haluan vielä korostaa kalastusmatkailun todellista potentiaalia eilen julkaistun uutisartikkelin nojalla. Ruotsin Västerbottens-Kuriren kertoo, että kalastuslupien myynti on pienen Sorselen kunnan alueella kasvanut 2000-luvun alkupuolen 70,000 kruunusta jo lähes miljoonaan kruunuun, ja 3500 myytyyn kalastusvuorokauteen. Kun huomioidaan, että kalastusluvat ovat yksi kyseisellä alueella matkailevan kalastajan pienimmistä menoeristä, voi vain arvailla minkälaisia rahoja kalastajat käyttävät majoituksiin, ruokailuihin ja muihin palveluihin.

 

Kalastus on noussut alueen kesämatkailun suurimmaksi vetonaulaksi, ja positiivinen muutos on saatu aikaiseksi määrätietoisella kalakantojen suojelulla alamittojen ja rauhoitusten myötä. Kalastusmatkailu voisi olla monen pienen kylän ja kunnan pelastus myös Suomessa.

 

Samassa artikkelissa muuten kerrotaan, että vuonna 2013 Ruotsissa käytettiin vapaa-ajankalastukseen 5,8 miljardia kruunua. Suomen maa- ja metsätalousministeriö on ollut haluton tutkimaan virkistyskalastuksen ja kalastusmatkailun taloudellisia vaikutuksia. Kenties siksi, että tutkimustulokset pakottaisivat kalapoliittiseen täyskäännökseen.

http://www.vk.se/plus/1550288/hallbart-fiske-vart-miljoner?pak=oyLHhLaLQ…

 

jasperpaakkonen

Kala-aktiivi Helsingistä
Blogin teemat:
- Suomen kalastuspolitiikka
- kestävä ja vastuullinen kalastus
- kalastusmatkailun kehittäminen
- uhanalaiset kalat
- myrkynvihreä / lohenverenpunainen vesivoima: vesivoiman ympäristövastuun päivittäminen tuhon aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaiseksi. Turhat ja energiantuotannoltaan merkityksettömät padot purettava.
Twitter & Instagram: jasperpaakkonen

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu