*

jasperpaakkonen

Historiallisia kalauutisia 1.4.2014

  • VR ja vesivoimasta iloiseksi tulleet lohet
    VR ja vesivoimasta iloiseksi tulleet lohet

Jari Koskisen yllättävä lausunto: "Aion mullistaa suomalaisen kalastuspolitiikan!"


Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen (Kok.) kertoo juuri julkaistussa tiedotteessaan aikovansa nykyaikaistaa suomalaisen kalapolitiikan läpikotaisin. "Olen herännyt ymmärtämään, että Maa- ja metsätalousministeriö on ajanut kestämätöntä ja Suomen valtion etujen vastaista kalastuspolitiikkaa. Kaloja koskevan päätöksenteon peruslähtökohdaksi on otettava kansantaloudelliset seikat. Myös luontoarvoilla on merkitystä. Haluan jäädä historiaan ministerinä, joka nosti suomalaisen kalastuspolitiikan kivikaudelta nykypäivään". 

 

Koskisen lausunto on herättänyt hämmästystä kalaväen keskuudessa. Aikaisemmista Maa- ja metsätalousministereistä ainoastaan Kalevi Hemilä on uskaltanut uudistaa keskustalaista, kansantaloudelle syvästi tappiollista lohipolitiikkaa. Hemilä myöhäisti pyynnin aloitusajankohtaa, joka varmisti, että riittävä määrä lohia sai vaeltaa kutujokiinsa. 

"Tiedän suomalaisten kalastajien muistelevan Hemilää suurena kalojen sankarina rohkeiden Itämeren lohta koskevien päätöstensä vuoksi. Haluan tuoda samaa selkärankaa ja edistyksellisyyttä myös muita kalalajeja koskevaan päätöksentekoon."

 

Koskinen myös tunnustaa tiedotteessaan ihailevansa tanskalaista kollegaansa, kala-asioista päättävää ruokaministeri Dan Jørgensenia. Jørgensen kielsi hiljattain Fynin alueelta kaiken verkkokalastuksen selvitettyään, että jokainen virkistyskalastajien ja kalastus- ja elämysmatkailijoiden alueelta pyytämä meritaimen on paikallistaloudelle 4300 Tanskan kruunun arvoinen. 

"Jos lohta tai taimenta on ylipäänsä pakko kalastaa, on pyynti järjestettävä kansantaloudellisesti kaikkein kestävimmällä ja tuottoisimmalla tavalla. Nykyään esimerkiksi ammattikalastajille istutetaan lohta seitsemällä miljoonalla eurolla, mutta heidän saaliinsa arvo on vain alle miljoonan. Tästä vain noin 300000 euroa on peräisin istutetuista lohista. En halua tulla muistetuksi ministerinä, joka antoi siunauksensa tämänkaltaiselle rahanhaaskaukselle", Koskinen jyrähtää. "Osaamme täällä ministeriössä ajatella omillakin aivoillamme, ja olemme tulleet siihen lopputulokseen, että tässä yhtälössä ei ole mitään tolkkua: kankkulan kaivoon kaadetut noin 6700000 euroa voisi käyttää monella muullakin tavalla kuin ylläpitämällä täysin kannattamattomia lohi-istutuksia". 

 

Koskinen myös paljastaa, että maa- ja metsätalousministeriö ei ole halunnut tehdä kattavaa selvitystä eri kalalajien ja kalastusmuotojen todellisista kansantaloudellisista vaikutuksista. "Ministeriömme virkamiehistö suorastaan välttelee tätä aihepiiriä. Ei ole liioittelua todeta, että sen ympärillä käytävä keskustelu halutaan tyystin vaientaa. Olenkin tullut siihen tulokseen, että tutkimuksia esimerkiksi kalastusmatkailun taloudellisesta merkityksestä - saati sen potentiaalista - ei ole haluttu tehdä siksi, että tulokset ovat etukäteen tiedossa. Niiden julkituleminen pakottaisi ministeriömme muuttamaan kalastuspolitiikan suuntaa täysin päinvastaiseksi. Jos kalastusmatkailijan pyytämän taimenen arvo paikallistaloudelle voi olla useita satoja, parhaassa tapauksessa tuhansia euroja, niin miksi ihmeessä näitä kultakimpaleita pitäisi saada pyytää verkoilla täysin rajoituksetta? Verkkopyynti tulisi kohdistaa ainoastaan kalastusta kestäviin, elinvoimaisiin kalakantoihin."

 

Koskinen muistuttaa, että Suomella ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole varaa hukata kymmenien miljoonien eurojen matkailutuloja kestämättömän kalapolitiikan vuoksi. "Tämä pätee erityisesti Itämeren loheen: ammattikalastajat saivat vuonna 2011 yhteensä 47 000 lohta, ja tuon saaliin arvo oli noin miljoona euroa. Samana vuonna Kymijoen kalastajat ottivat saaliikseen hieman yli kaksisataa lohta, ja lohimatkailu jätti alueelle yli kahden miljoonan euron tulot. Yksi lohi oli Kymijoella siis yli 9000 euron arvoinen. On sanomattakin selvää, että lohi kannattaa pyytää jokialueilta niin vapa- kuin ammattikalastajien toimesta. Tällä huolehditaan sekä kantojen elpymisestä, että lohen maksimaalisesta taloudellisesta hyödyntämisestä."

 

Tiedotteensa lopuksi Koskinen ilmoittaa mullistavansa Suomen kalapolitiikan kolmella täsmäiskulla:

 

- Itämeren lohen osalta luovutaan sekakantakalastuksesta ja kaikki pyynti siirretään jokialueille. Kaupalliseen pyyntiin on jatkossa oikeus ainoastaan 1-luokan ammattikalastajilla jokikohtaisten, tutkijoiden asettamien pyyntikiintiöiden puitteissa. Muille lohen ammattimaista pyyntiä harjoittaneille kalastajille korvataan saaliin arvo täysimääräisenä. Näin heidän elantonsa ei vaarannu, ja he voivat jatkossa keskittää pyyntiponnistuksensa suomalaisten kuluttajien rakastamiin, kestävistä kalakannoista peräisin oleviin kuhiin, ahveniin, muikkuun ja silakkaan. "Kertoo politiikkamme järjettömyydestä, että ahvenfile maksaa yli 30€/kg, mutta vaarantunutta Itämeren lohta myydään jopa alle kolmen euron kilohintaan", Koskinen pahoittelee.

 

- Äärimmäisen uhanalaiset kalat rauhoitetaan pyynniltä täysin. Muiden vaelluskalojen kohdalla pyynti järjestellään kansantaloudellisesti järkevimmällä mahdollisella tavalla. Verkkokalastuksessa luovutaan välikoon verkoista kokonaan, ja tärkeillä vaelluskalojen syönnös- ja vaellusalueilla kielletään passiivisilla välineillä pyynti.

 

- Hoito- ja poistokalastuksessa kielletään vaellus- ja petokalojen saaliiksi ottaminen. "Havahduin tajuamaan, että hoitokalastuksessa sivusaaliiksi saadut petokalat syövät särkikaloja tonneittain. Näiden petojen poistaminen vesistöistä kumoaa koko hoitokalastuksen tarkoituksen.  Petokalojen pyytämisen salliminen hoitokalastuksen verukkeella on yksi suurimmista ministeriömme tekemistä virheistä", Koskinen julistaa.

 

Koskisen lausunto on saanut paljon kiitosta mm. Facebookissa toimivassa, kala-aktivistien sissiryhmäksikin kutsutussa "Nopeantoiminnan Joukossa". Kyseistä ryhmää johtaa eräs Jouko, joka ei kuitenkaan halua sukunimeään julkisuuteen.

 

 

VR ja HKL: Luovumme viherpesustamme ensi tilassa!

 

VR ja HKL ovat keränneet huomiota markkinoinnillaan, jossa vesivoimaa on käytetty todisteena yhtiöiden vihreydestä. HKL:n viljelemä väite vesivoiman ympäristöystävällisyydestä on herättänyt ihmetystä. "Otimme riskin, ja toivoimme suomalaisten unohtaneen, minkälaista tuhoa vesivoimarakentaminen on ympäristöllemme aiheuttanut", HKL paljastaa tänään julkaistussa tiedotteessaan. "Olisi pitänyt puhua pelkästä päästöttömyydestä."

 

Ihmetystä on herättänyt myös VR:n vihreän ulkoasun saaneiden junien kyljissä hyppivät lohet. "Halusimme mitata, kuinka paksua pajunköyttä asiakkaille oikein voikaan syöttää ennen, kuin aiheesta nousee poru", VR:n tiedotteessa hekotellaan.

 

VR kertoo markkinointiosastonsa pohtineen, mikä voisi olla irvokkain mahdollinen keino korostaa junia liikuttavan vesivoiman vihreyttä. "Iloisesti hyppivät lohet yhdistettynä vesivoimaan oli pöyristyttävin ajatus, jonka saatoimme keksiä. Vesivoimahan on tappanut lähes kaikki lohi- ja taimenkantamme sukupuuttoon. Kampanjamme kuitenkin osoitti, että yllättävän harva on tietoinen vesivoiman aiheuttamista ympäristötuhoista."

 

VR ja HKL kertovat vaativansa jatkossa vesivoimayhtiöiltä vastuullisempaa toimintaa. Yhtiöt ilmoittavat ostavansa jatkossa sähköä ainoastaan laitoksista, joihin on rekennettu toimivat kalatiet. "Se on vähintä, mitä voimme asian eteen tehdä", tiedotteessa kerrotaan.

 

 

 

Vesivoimayhtiöt: "Rakennamme kalatiet kaikkiin voimalaitoksiimme"

 

Kala- ja vesistöihmisten suureksi hämmästykseksi vesivoimayhtiöt, etunenässä Kemijoki Oy, Helsingin Energia sekä Vattenfall, kertovat yhteisessä tiedotteessaan rakentavansa voimalaitoksiinsa kalatiet, ja vieläpä vapaaehtoisesti. Voimayhtiöiden tiedote julkaistiin pikaisena reaktiona VR:n hieman aiemmin antamaan, vesivoimaa koskevaan lausuntoon.

 

"Myönnämme nyt, että vesivoimaa on markkinoitu täysin harhaanjohtavasti vihreänä energiamuotona. Tuottamamme vesivoima on toki nykyisellään päästötöntä, mutta ympäristölle aiheutettu tuho on niin laajamittaista, että myönnämme syyllistyneemme harhaanjohtavaan markkinointiin vesivoiman vihreyttä ja ympäristöystävällisyyttä korostaessamme", tiedotteessa todetaan. "Siirrymme vastaisuudessa käyttämään termiä "myrkynvihreä vesivoima"", VR paljastaa. "Myös "lohenverenpunainen vesivoima" -termiä palloteltiin, mutta emme tienneet, onko kyseessä yhdyssana, joten luovuimme muuten oikein pätevästä nimiehdokkaasta".

 

"Meillä ei ole varaa menettää VR:n kaltaista sähkönostajaa - joskin VR on tähänkin asti ostanut sähkönsä Ruotsista kotimaisten yhtiöiden sijaan. Toivomme tilanteen kuitenkin muuttuvan kalateiden rakentamisen myötä. Kuka ties, vaikka valtion omistaman rautatieyhtiön sähkölasku maksetaan tulevaisuudessa vastuulliselle, kotimaiselle toimijalle."

 

Vesivoimayhtiöiden haluttomuus rakentaa toimivia kalateitä voimalaitoksiinsa on viime vuosina saanut osakseen kritiikkiä monesta suunnasta. Voimayhtiöiden edustaja huomauttaakin, että kritiikin suhteen ei enää haluta käyttää vaikenemisen strategiaa, vaan kuluttajien toiveista ja mielipiteistä on opittu: "Tiedämme, että olemme pakotettuja rakentamaan kalatiet laitoksiimme ennemmin tai myöhemmin. Myös EU:n tasolta on linjattu, että kaloille on taattava mahdollisuus vaeltaa kutualueilleen. Rakennamme kalatiet mielummin oma-aloitteisesti kuin pakon edessä, ja saattaa olla, että yhtiöiden välille syntyy suoranainen kilpailu siitä, kuka rakentaa kaikista toimivimmat kalatiet.".

 

Voimayhtiöt myös toteavat, että mahdollisuus ympäristövastuun välttelyyn on tarjoutunut osittain myös välinpitämättömien kuluttajien suunnalta. "Onneksemme osa asiakkaistamme on pitänyt väsymättä puoliamme julkisessa keskustelussa. "Mistä sitä sähköä sitten muka töpseliin saadaan" on yleisin puolestamme esitetty argumentti kalateiden rakentamisvelvollisuudesta keskusteltaessa. Tämä on tietysti höpsö ja virheellinen ajatus: sähköntuotantommehan ei luonnollisestikaan lopu kalateiden rakentamisen myötä. Se pysyy lähes ennallaan, sillä kalatiehen ohjataan vain muutamia kuutioita vettä", vesivoimayhtiöt vakuuttavat. "Olemme tähän asti pitäneet vettä yksityisomaisuutenamme. Toteamme kuitenkin nyt, että vesi kuuluu yhtä lailla jokivarsien asukkaille, ja tietysti myös kaloille.".

 

Voimayhtiöt tiedottavat olevansa erityisen pahoillaan Kemi- ja Oulujoen vesistöalueiden asukkaiden ja mökkiläisten puolesta. "Myönnämme, että juuri vesivoimarakentaminen on tuhonnut nämä kaksi maailman parasta lohijokea. Esitämme tästä nöyrän anteeksipyyntömme jokivartisille. Haluamme hyvittää vuosikymmeniä sitten aiheutetun tuhon rakentamalla molempiin jokiin luonnonmukaiset ohitusuomat, jotka ohittavat voimalaitokset ja patoaltaat. Nämä eräänlaiset ohituskaistat toimivat jatkossa kalojen vaellusreittinä luonnontilassa säilyneille kutualueille. Mikä parasta, näihin uusiin, pitkiin uomiin syntyy myös uutta kutu- ja poikastuotantoaluetta jopa kymmeniä kilometrejä!", voimayhtiöiden tiedotteessa riemuitaan. 

 

Voimayhtiöt kertovat haluavansa korvata voimalaitosten alleen jättämien koskien menetyksen. "Kalojen, jokivarsien asukkaiden sekä kymmenien tuhansien kalastuksen harrastajien lisäksi uskomme, että myös muun muassa melojat ja luontomatkailijat kiittävät meitä kalateiden ja nousu-uomien valmistuttua".

 

Vesivoimayhtiöt myös kiittelevät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen helmikuista lausuntoa, jossa todetaan, että voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden tulisi tämänhetkisen tiedon valossa olla jopa 5-7 -kertaiset nykyiseen verrattuna. "On äärimmäisen tärkeää, että Rktl on selvittänyt, kuinka suuri velvoitteemme todellisuudessa tulisi olla. Tätä lausuntoa emme vie oikeuteen ja taistele korkeimpiin oikeusasteisiin saakka viivyttääksemme kalateiden rakentamista, kuten aiemmin on ollut tapanamme. Uhanalaisten kalojen kohtalon hetket ovat meidän käsissämme. Yhtiöidemme nykyisestä johdosta ei löytynyt yhtään henkilöä, joka haluaisi ottaa kokonaisen elänlajin sukupuuton kontolleen", voimayhtiöt päättävät yhteistiedotteensa.

 

 

 

Keskustan Juha Sipilä: "Vetäydymme Kollaja-altaan rakentamisesta!"

 

Keskustan Juha Sipilä kertoo kuulleensa tuoreesta TNS Gallupin tekemästä tutkimuksesta, jossa yli puolet keskustan kannattajista ilmoitti haluavansa suojella Suomen vapaat virtavedet rakentamiselta. Tämä tarkoittaa, että myös Kollaja-altaan rakentaminen saa keskustan kannattajien parissa enemmän vastustusta kuin kannatusta. "Vetäydymme hankkeestä, koska kannattajamme niin haluavat. Kuuntelemme äänestäjiemme tahtoa", Sipilä selventää.

 

Sipilä myös kertoo hämmästyneensä kuultuaan, että Kollajaa suunnittelevalle PVO-vesivoimalle on maksettu kymmenien miljoonien eurojen korvaus siitä, että allasta ei rakenneta. "Se riittäköön ahneelle ja vastuuttomalle voimayhtiölle", Sipilä täräyttää.

 

 

 

Museovirasto: "Osaamme laittaa asiat tärkeysjärjestykseen"

Museoviraston tiedote:

"Helsinki on saanut alkuperäisen Helsingfors-nimensä kaupungin läpi vapaana virranneesta koskesta, joka sittemmin peittyi suojelukohteenamme olevan voimalaitospadon suvantoaltaan alle.

Ymmärrämme vihdoin, että kyseinen koski on museoarvoiltaan arvokkaampi kuin kosken tuhonnut Vanhankaupunginkosken pato. Pato onkin syytä purkaa ensi tilassa, sillä historiallisesti on huomattavasti arvokkaampaa vapauttaa "Helsinginkosken" kuohut, kuin pitää yllä pientä, sähköntuotannoltaan täysin merkityksetöntä museovoimalaitosta.

Ehdotamme ratkaisuksi kompromissiä, voimalaitospadon osittaista avaamista, jolloin patoon avattavan holvikaarimaisen aukon läpi virtaisi upea, kilometrejä pitkä koski suoraan Vanhankaupunginlahteen. Padon rakenteet säilyisivät pääpiirteittäin ennallaan, mutta historiallisesti kiistattoman merkittävä koskimiljöö palautettaisiin alkuperäiseen kukoistukseensa."

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän jasperpaakkonen kuva
Jasper Pääkkönen

Myönnän. Nyt oli ihan liikaa vapaa-aikaa.

Petri Koskela

Valitettavasti vain aprillia. :/

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen

Hyvä blogi!
Harmi vain, että on vääränä päivänä kirjoitettu.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Kemijokeen olisi ihan asiallista rakentaa kalatiet- mereltä joen viimeiselle padolle asti...

Käyttäjän AnttiHanelius kuva
Antti Hanelius

Joskus itsekin asianosaisena olleena tyydyn toteamaan, että järkeä Koskinen puhuu, oli sitten omaa tai lainattua.

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Hitsi, mennyt tosi mainio aprillikirjoitus täysin ohi. Tosi hyvä!

Toimituksen poiminnat