Kokoomus ja Itämeren lohi
Kirjoitimme Kokoomuksen Jyrki Kataiselle, Henna Virkkuselle, Alexander Stubbille ja Jyri Häkämiehelle huolestuneen kirjeen Itämeren lohesta. Kyseiset ministerit ovat avainasemassa näinä päivinä sovittavassa Itämeren ammattimaista lohenkalastusta koskevassa saaliskiintiöpäätöksessä. Emme saaneet vastausta vetoomukseemme.
Arvon ministerit,
Haluamme ilmaista huolemme Kokoomuksen linjasta Itämeren luonnonlohta koskevassa kiintiöpäätöksessä. Jari Koskinen ja MMM ovat esittäneet Itämeren lohen saaliskiintiöksi 108,000 lohta kun kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES on raportoinut lohikannan kestävän maksimissaan 54,000 lohen pyynnin.
Olemme sitä mieltä, että uhanalaisia lajeja pitää suojella vain niiden itsensä takia, ja saaliskiintiöitä tulee supistaa niin ammatti- kotitarve- kuin vapaa-ajankalastajien kohdalla.
Jos luonnonsuojelullinen näkökulma ei kuitenkaan mielestänne ole riittävä peruste, niin jo pelkästä elinkeinotoiminnan näkökulmasta voidaan todeta, että lohen suojelu on taloudellisesti järkevää.
Kun maa- ja metsätalousministeriksi valittiin kokoomuslainen Koskinen, se herätti toivoa kalakantojemme valoisammasta tulevaisuudesta Suomen kalastusmatkailualan, kalastusvälinevalmistajien ja -tukkurien, vapaa-ajankalastajien sekä uhanalaisten kalakantojemme suojelijoiden keskuudessa.
Haluamme painokkaasti muistuttaa, että pöydällänne olevassa lohikiintiöpäätöksessä ei missään nimessä ole kysymys ainoastaan luonnonsuojelullisesta, vaan erityisesti myös merkittävästä kansantaloudellisesta kysymyksestä. Kansantaloudelliselta kannalta asiaa tarkastellessa emme usko edes ministeri Koskisen keksivän ainoatakaan kestävää argumenttia lohen ryöstökalastuksen puolesta. Mitä paremmin lohikantamme voivat, sen enemmän ne tuovat vaurautta mukanaan. Emme voi ymmärtää todeksi kokoomuslaisen ministerin linjaa tässä asiassa. Julkisuudessa Koskinen on pysytellyt asian tiimoilta hiirenhiljaa, vaikka lohesta on kuluneen vuoden aikana kirjoitettu enemmän kuin aikoihin, ja huoli lohikantojemme tulevaisuudesta on suurempi kuin kenties koskaan.
Jopa Maa- ja metsätalousvaliokunta asettui keväällä julkisesti vastustamaan MMM:n lohipolitiikkaa. (http://yle.fi/uutiset/maa-_ja_metsatalousvaliokunta_kieltaisi_lohestamis…)
Vastakkain on parinkymmenen ammattikalastajan etu verrattuna koko kalastusmatkailualaan. Esimerkkinä mainittakoon Kymijoen lohenkalastuksen ympärille syntynyt bisnes: vuonna 2004 sen arvo oli tutkimuksen mukaan 2 miljoonaa euroa, ja nykyisellään sen arvioidaan kasvaneen lähemmäs 3M euroa. Kymijoki on kauttaaltaan padottu joki, jonka lohenkalastusmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Siitä huolimatta kalastuslupia myydään vuosittain noin 10,000 kpl, alueella toimii 10 yritystä jotka saavat merkittävän osan tuloistaan pelkästään kalastukseen liittyvistä opaspalveluista, ja kokonaisuudessaan kalastusmatkailu Kymijoella tuottaa alueelle jo mainitun 2-3 miljoonaa euroa. Potentiaali on huomattavasti suurempi, sillä jos jokeen nousisi enemmän lohta, myös kalastusmatkailu kokisi voimakasta kasvua. Kymijoelta löytyy lyhyt, yksityinen muutaman sadan metrin mittainen kalastusalue nimeltä ”Ykköspooli” jonka päivävuokra on kaksi tuhatta euroa, ja joka on myyty joka syksy lähes joka päivälle. Tämä antaa viitettä kalastusmatkailijoiden maksuhalukkuudesta jos tarjolla on mahdollisuudet laadukkaaseen lohenkalastukseen.
A-Studio esitti elokuussa ”Lohen umpikuja” -dokumentin, jossa ammattikalastajat kertoivat kuinka hankalaa Itämeren lohta on nykypäivänä myydä. Useampi ja useampi kuluttaja on tarkka ostamansa kalan alkuperästä, eikä uhanalainen lohi käy kalastajien mukaan enää kaupaksi. K-ryhmä on lopettanut Itämeren lohen myymisen kokonaan, samoin HOK-Elanto. Molemmat eettisiin syihin vedoten. A-Studion dokumentissa hämmästeltiin, kuinka eräät ammattikalastajat olivat ohjelman kuvausten aikana joutuneet heittämään jopa kaksi tuhatta kappaletta lohia kuolleena takaisin mereen koska lohelle ei löytynyt ostajia. Toisaalla julkisuudessa puhuttiin lohien kärräämisestä metsään mädäntymään. Samaan aikaan Maa- ja metsätalousministeriö kasvatti Suomen lohikiintiötä vaihtamalla Latvian kanssa 4550 lohta 60 tonniin silakkaa. Suomi siis kasvatti lohikiintiötään, vaikka lohta jouduttiin myyntikelvottomana heittämään kuolleena mereen tuhansia kappaleita. Vuodelle 2013 ollaan taas ministeri Koskisen johdolla hakemassa hälyttävän suurta lohikiintiötä. Kuka suojelee, ketä, ja miksi?
Lähetimme Jari Koskiselle viime vuonna oheisen artikkelin, joka on yhä, tai paremminkin taas, hyvin ajankohtainen. Siinä Torniojokelaiset kalastusmatkailuyrittäjät toiveikkaana pohtivat Koskisen tuovan kauan kaivattua muutosta lohipolitiikkaan. Suosittelemme lukemaan kyseisen artikkelin, sillä se antaa hyvän kuvan näinä päivinä tekemienne lohipäätösten käytännön vaikutuksesta lukemattomien pienyrittäjien toimintaan: http://www.luoteis-lappi.com/arkisto/hiljainen-lohikesa-sulkee-lohestuskeskuksen-ovet.html
On myös äärimmäisen tärkeä muistaa, että Torniojoen lohikesä 2012 ei missään nimessä ollut hyvä. Noin 60,000 jokeen noussutta kalaa on ainoastaan hieman yli Torniojoen MSY-tason eli 50,000 nousulohen määrän. MSY tarkoittaa RKTL:n mukaan seuraavaa: ”MSY-tasoa voidaan pitää suojelun minimitasona, mikä tarkoittaa sitä että lohikannan tulee suurella todennäköisyydellä saavuttaa ko. taso”.
Torniojoella päästiin tänä vuonna siis ainoastaan niukasti yli minimitason jolla lohikannan voi olettaa säilyvän elinvoimaisena! MMM on antanut ymmärtää, että lohta on ollut joessa paljon: se toki pitää paikkansa verrattuna katastrofaalisiin viime vuosiin, mutta missään nimessä ei olla saavutettu hyvää, saati optimaalista tasoa. Tämän(kin) tiedon valossa Koskinen esittää lohikiintiön tuplaamista verrattuna kv. tutkijoiden esittämään 54,000 lohen kiintiöön, joka tutkijoiden mukaan on ehdoton enimmäismäärä jonka Itämeren lohta voi kestävästi kalastaa. Jokainen taho, jopa MMM, lienee yhtä mieltä siitä, että muiden jokien lohikannat eivät nykyisillä pyyntimäärillä saa pienintäkään mahdollisuutta elpyä uhanalaiselta tasolta ennalleen.
Tämäkö on kokoomuslaista politiikkaa?
Jokainen jokiimme noussut lohi on kansantaloudellisesti monikymmenkertaisesti arvokkaampi kuin merestä ammattimaisin tehopyydyksin pyydetty.
Esitämme toiveemme siitä, että Kokoomuksessa harkitaan ajamanne lohipolitiikan mielekkyyttä ja sitoudutaan edistämään kansainvälisen merentutkimusneuvoston esittämien kestävien lohikiintiöiden toteutumista.
Parhain terveisin,
Jasper Pääkkönen, näyttelijä
Vesa-Matti Loiri, taiteilija
Kari Hietalahti, näyttelijä
Tommi Korpela, näyttelijä
Peter Franzén, näyttelijä
Aku Louhimies, elokuvaohjaaja
Mikko Peltola, toimittaja
Janne Pesonen, jääkiekkoilija, Suomen maajoukkue & Ak Bars Kazan
Janne Niinimaa, jääkiekkoilija, ravintoloitsija
Lennart Petrell, jääkiekkoilija, Edmonton Oilers / HIFK
Kim Hirschovits, jääkiekkoilija, Luleå HF
Antero Vartia, ravintoloitsija, Mattolaituri
Heikki Paasonen, juontaja
Lähetän tämän blogisi tiedoksi uudelleen po. ministereille.
Näissä sähköposteissa on suodattamia valtioneuvoston posteissa ja
välillä sähköpostit eivät saavuta vastaanottajaa.
Ilmoita asiaton viesti
Uskomatonta että Koskinen ei huomioi lohen tilannetta luonnonsuojelun kantilta. Mutta kokoomuslaiselta ministeriltä vielä uskomattomampaa ettei osata laskea kumpi tuottaa paremmin, ammattikalastajat vai vapaa-ajankalastus. Onkohan koskisella jotain kytköksiä ammattikalastajiin?
Ilmoita asiaton viesti
Miksei vappaa-ajan kalastajat voisi suojella lohikantoja esimerkiksi viiden (5) vuoden täys-rauhoituksella. Perhot ja uistimet kuivumaan. Säästyisi aika monta lohta kutemaan ja tuottamaan smoltteja merivaellukselle.
Ammattikalastajille voitaisiin maksaa ”sopeutumiseläkettä” kansanedustajien mallin mukaan korvaukseksi pyynnin lopettamisesta.
Luulisi lohikantojen elpyvän alta aikayksikön.
Ilmoita asiaton viesti
Tätäkin on yritetty, mutta se ei ammattikalastajille passaa.. Osalle varmasti, mutta toisilla on niin hyvät ”bisnekset” ettei passaa… Lisäksi tuossa on semmonen homma, että jos ammattikalastajille maksetaan luopumiskorvaus, niin mistä jokivarteen löydetään se yli 5milj€ korvauksia tulonmenetyksistä? Ammattikalastajien merellä pyytämän lohen arvo on 0,9milj€ ja tässä summasta ei ole taidettu vähentää jos jonkimoisia tukiaisia joita saavat muutenkin (investointitukia, pohjoisen säähaittakorvauksia, hylkeensietopalkkioita jne). Nämä tuet kun miinustettaisiin tuosta 0,9milj€ niin taitaisi viivan alle jäädä -0,1milj€
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä sen viestin olisi pitänyt mennä perille jo moneen kertaan ja faktat on tiedossa. Eri asia on se, että nieleekö kokoomus ammattikalastajien lobbauksen purematta vai luotetaanko siellä tieteelliseen tutkimukseen vai tehdäänkö uhanalaisesta eläimestä vain poliittinen nappula.
Erittäin hieno kannanotto Jasperilta!
Ilmoita asiaton viesti
Suomi,Ruotsi,Tanska ja Saksa ei ole pahin ongelma Itämeren lohen kannalta vaan Puola. Puolan on se rosvo joka ei lähtenyt mukaan lohen tulevaisuuden turvaamiseen,eikä noudata kalastuskiintiöitä. Puolan vesialueella on kuitenkin suurimmat määrät kasvukauttaan viettävistä lohista. Toiseksi suosituin syönnösalue on Bornholmin saaren ympäristössä ja Saksan edustalla.
Ilmoita asiaton viesti
Puolan lokaaminen on vain tekosyy kun oma pesä on niin törkyinen. Viime keväältä ei raportoitu salakalastusta lainkaan. Hassuinta koko hommasta on se, että kun olin toissa vuonna Bornholmissa niin kolme siima-alusta mitä siellä näin olivat kaikki Suomen lipun alla..
Ilmoita asiaton viesti
Ei oo tarkotus loata ketään, vaan toin tällaisen toisenlaisen näkökulman asiaan. ihan vapaa-ajan kalastuksen kannattaja oon itekkin ja on tuolla Bornholmissakin tullut käytyä: http://www.tv2bornholm.dk/programmer/trolling/trol…
Ilmoita asiaton viesti
http://selavii.puheenvuoro.uusisuomi.fi/108934-poh…
Ilmoita asiaton viesti
http://www.adressit.com/saimaanlohi
Ilmoita asiaton viesti
Kaikkien kalamiesten pitäisiä lähteä tämän taakse. Hyvä Jasper ja co.
Turha syyttää muita, kun oma pesä kusee.
Ilmoita asiaton viesti
Luen näitä kirjoituksia tippa linssissä maapallon toisella puolella.
En voi kuvitella että Suomessa ajettaisiin läpi noin hataralle
pohjalle tehty päätös kiintiöiden tuplaamisesta. En tiedä mitä kanavaa
voisin käyttää saadakseni oman ääneni kuulumaan uskomattomalta tuntuvaa
virhettä vastaan jota Jasper ja muut joukot yrittävät estää.
Toivon kommenttini tavoittavan tutut ja tuntemattomat perhokalastajat,
Lohifanit, onkijat ja kaikki ylipäänsä kalastukselle ja maamme kaloille
sydämensä menettäneet suomalaiset.
Uskon, toivon ja pyydän entisten, nykyisten ja tulevien suomen maajoukkueen
jäsenien antavan oman panoksensa kommentin muodossa asialle. Jos joskus on oikea aika
toimia , niin nyt on se hetki.
Antti Vappula
Kapteeni / Suomen perhokalatusmaajoukkue
Ilmoita asiaton viesti
Antti, sinua kuullaan!
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus Jasper. Ja mitä nyt itselle tulee vielä mieleen, niin ei näitä kiintiöitä pitäisi vain yhden joen tilan perusteella laatia. Suomen puolella on muutamia jokia, jotka ovat olleet SAP-ohjelmassa mukana, mutta joilla ei ole ollut paljoa mahdollisuuksia elpyä. Ruotsin rannikolla näitä jokia on paljon enempi, joissa nousevan lohikannan koko vaihtelee muutamista kymmenistä maksimissaan satoihin nousijoihin. Pitäisi ehdottamasti antaa realistiset mahdollisuudet myös näille joilla elpyä. Kaikkien näiden jokien yhteenlaskettu kapasiteetti kun on kuitenkin satojatuhansia smoltteja lisää vahvistamaan itämeren villin kannan tilaa.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen ainakin aivan ja täysin väsynyt tähän Suomen idiotismiin kalastuspolitiikassa. Hävettää että kaikissa naapurimaissamme asiat ovat paremmin. Jopa Venäjällä. Oikeasti olemme Puolan kanssa ihan samalla tasolla, ellemme jopa alhaisemmalla.
Ilmoita asiaton viesti
Lohikiintiö tulee Eduskunnan ympäristövaliokunnan, maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan käsittelyyn ensi viikolla ja hallituksen EU –ministerivaliokunta käsitellee sitä 19.10.
Mikäli haluatte lähestyä asiassa ministereitä tai kansanedustajia, voitte vapaasti käyttää alla olevaa, ministerivaliokunnan jäsenille (ministereille) 27.9. lähettämääni viestiä, sopivasti muokattuna tietenkin:
Komissio ehdottaa lohen kalastuskiintiöksi Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella 108 762 lohta ja Suomenlahdella 15 419 lohta. Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltu esitys Suomen kannaksi tukee komission ehdotusta.
Pyydän teitä toimimaan niin, että Suomi asettuu kannattamaan kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) antamaa tieteellistä neuvoa pyyntikiintiöksi, jota myös komission oma tieteellis- teknis-taloudellinen kalastuskomitea (STECF) on asettunut tukemaan. Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden kiintiöksi ICES ja STECF esittävät 54 000 lohta ja Suomenlahdelle esitetään nykyisen pyyntikiintiön (15 419 lohta) merkittävää pienentämistä.
Perusteluiksi esitän mm. seuraavaa:
1) tieteellinen neuvonanto
– toisin kuin maa- ja metsätalousministeriön muistiossa esitetään, STECF kannattaa ICESin esitystä 54 000 lohta Itämeren pääaltaalle ja Pohjanlahdelle
– 108 762 lohta ei ole STECFin tieteellinen neuvo pyyntikiintiöksi, vaan vastaus komission tiedusteluun siitä, mitä tarkoittaisi valmisteilla olevan lohikantojen hoitosuunnitelman mukainen lohen kalastuskuolevuus (F 0.1) vuoden 2013 pyyntikiintiönä; tältäkin osin STECF lausunnossaan huomauttaa, että kun otetaan huomioon raportoimaton kalastus (Puolan väärinraportoitu kalastus 43 500 lohta, Suomen, Ruotsin ja Tanskan kotitarvekalastus ajosiimoilla, rysillä ja verkoilla sekä vapaa-ajankalastajien vetouistelu, yhteensä noin 30 000 lohta), tulisi kiintiön olla 65 257 lohta
– eduskunnan maa- ja metsätalous-, ympäristö- ja suuri valiokunta ovat korostaneet sitä, että Suomen tulee seurata tieteellistä neuvonantoa kiintiöistä päätettäessä
2) raportoimaton kalastus
– komissio ja MMM perustelevat tieteelliseen neuvonantoon verrattuna kaksinkertaista kiintiötä sillä, että komission mukaan Puolan raportoimatonta kalastus ei Itämeren pääaltaalla enää ole; perusteluna käytetään komission valvontakäyntejä Puolaan, joissa ei ole havaittu raportoimatonta kalastusta
– valvontakäynneistä ei ole käytettävissä tietoja, joten niiden kattavuutta tai tuotetun tiedon luotettavuutta ei voida arvioida, varsinkaan kun itse tuloksia ei ole missään esitetty; ICESin lohi- ja taimentyöryhmä pyysi tieteellistä neuvoa laatiessaan komission ensimmäisten valvontakäyntien tuloksia, mutta ei saanut niitä käyttöönsä!
– ICESin mukaan huomioon on otettava Puolan raportoimattoman kalastuksen lisäksi myös lähinnä Suomen, Ruotsin ja Tanskan kotitarvekalastus ja vetouistelu 30 000 lohta, joka tulisi vähentää kiintiöstä>>> näin laskettu kiintiö olisi 108 762 – 30 000 = 78 762 lohta
-lohenkalastuksen mitoituksessa edellytetään käytettävän varovaisuusperiaatetta; tämän mukaisesti raportoimattoman pyynnin vaikutus lohikiintiöön tulee ottaa huomioon kunnes on osoitettu, että sitä ei enää ole; toistaiseksi mitään luotettavia tietoja tästä ei ole saatavissa
3) uhanalaiset lohikannat ja kalastusmatkailun kehittäminen
– Itämeren jäljellä olevista lohikannoista vain muutama kestää nykyistä kalastuspainetta; valtaosaa uhkaa tuhoutuminen, mikäli nykyistä sekakantakalastusta jatketaan
– sekakantakalastus tarkoittaa sitä, että merellä pyynti kohdistuu kaikkiin lohikantoihin niiden tilasta riippumatta ja mainitut heikot lohikannat ovat siksi vaarassa tuhoutua
– tästä syystä ja niin kauan kuin sekakantakalastus sallitaan, pyyntikiintiöt tulee määritellä mahdollisimman pieniksi, jotta lohikantojen tuhoutumiselta vältytään;
– pyyntikiintiöiksi on vuosittain vahvistettu vähintään kaksinkertainen määrä lohia verrattuna tieteelliseen neuvonantoon: vuonna 2010 neuvonanto oli 133 000 ja päätetty kiintiö 294 00 lohta ja vastaavasti vuonna 2011 120 000 / 250 000 ja viime vuonna 54 000 / 122 500 lohta
– mikäli uhanalaiset lohikannat halutaan pelastaa ja luoda samalla kalastusmatkailulle edellytyksiä Tornionjokilaaksossa, tulee kiintiön määrittämisessä noudattaa ICESin tieteellistä neuvonantoa
Ilmoita asiaton viesti
Miten Suomella on varaa olla suojelematta lohta?
Villin lohen arvo vähittäiskaupassa lienee noin miljoonan euron luokkaa, kun tästä vähennetään kaikki ammattikalastajille maksetut tuet niin paljonko mahtaa jäädä viivan alle?
Samanaikaisesti pelkästään Kymijoen talousvaikutus on edellämainittu 3 miljoonaa. Puhumattakaan Tornionjoesta. Simojoenkin ympärille olisi mahdollista rakentaa alueen kipeästi kaipaamia työpaikkoja matkailuelinkeinolle.
Suojeltu lohi joka tapauksessa on myös kansantaloudelle arvokkaampi kuin sukupuuttoon tapettu. Kaikilla mahdollisilla mittareilla.
Kymijoen Koivukoskelta on seurannan mukaan noussut alle 1000 lohta tänä kesänä ylös. Nämä tuhat kalaa riittävät käytännössä takaamaan Kymijoen kalastusmatkailun tulevaisuuden, mitä jos Suomenlahden kiintiöstä pääsisi vaikka puolet kaloista jokeen asti – mikä mahtaisikaan olla kalojen arvo? Tämähän ei tarkoita pyynnin lopettamista, vain sen vähentämistä.
Ja miksi kaikista puolueista kokoomus ei tätä tunnu tajuavan, onko laskimesta patterit loppu vai helmitaulu patterin takana?
Kyse ei todellakaan pitäisi olla uhanalaisen lohen hinnasta mutta tuntuu että kalojen suhteen suojelulliset argumentit kaikuvat kuuroille korville, niiden merkityksen yli kävellään joten toivottavasti edes rahalla olisi tässä tapauksessa väliä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirje ja kommenttiketju. Olisiko myös suora avoin kirje ko. ministerille paikallaan? Miksei Koskinen ollut mukana vastaanottajissa?
Ilmoita asiaton viesti
Jari Koskiselle on kirjoitettu aiheesta lukuisia kertoja. Hän ei ikävä kyllä ole reagoinut yhteenkään kirjeeseen, joten tuntui aiheelliselta yrittää vedota muihin asiasta päättäviin ministereihin.
Ilmoita asiaton viesti
Toivotaan, että näin nousee siinä määrin julkista painetta, että Koskisen ja Kokoomuksen on pakko tulla kaapista. Pohjois-Suomessa, jossa nämä asiat laajemminkin kiinnostavat, ei tällä hetkellä taida olla merkittäviä kokoomusvaikuttajia, joiden kautta asia etenisi. Enemmän on turvetuotannon kuin lohen puolesta puhujia. Kiitos hyvästä työstä, asiallisuudesta ja sitkeydestä!
Ilmoita asiaton viesti
Allekirjoitan joka sanan.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ja aiheellinen kirjoitus. Yleensäkin ihmeellistä että jonkin alan asiantuntijatahon tutkimukseen perustuvia rajoja pidetään politiikassa ”ohjeellisina” (ei koske pelkästään tätä).
Vaikka ongelman ydin onkin merikalastuksessa, niin kyllä lohikalojen äärimmäiseen uhanalaisuuteen vedotessa ärsyttää tietynlainen kaksinaismoralismi myös meidän vapakalastajien keskuudessa. Surkeana lohivuotena 2010 Torniojokeen luodattiin nousseen 17 000 lohta. Kun saalismäärä Suomen puolella oli 3150 lohta ja Ruotsin puolen saalismääräksi arvioidaan noin kolmannes, saadaan jokipyynnin saaliiksi 4200 lohta, joka on siis 25% kaikista jokeen nousseista lohista! Jos 50 000 nousulohta on suojelun minimitaso ja jokeen ylipäätään nousee 17 000 kalaa, onko tästä kestävää pyytää neljännes?
Simojokeen ei montaa lohta huonoina vuosina nouse, mutta kalastus on sallittua ja lohenkin saa saaliikseen ottaa. Meritaimen taitaa olla vielä suuremmassa ahdingossa kuin lohi, mutta meritaimenen syksyinen vapakalastus on jatkuvasti kasvattamassa suosiotaan.
Olisiko vapakalastjilla pokkaa näyttää ammattikalastajille esimerkkiä ja esim. rauhoittaa Simojoki ja luopua meritaimenen kalastuksesta tyystin?
Ilmoita asiaton viesti
Jokikalastusta tulisi ehdottomasti rajoittaa tilanteen vaatimalla tavalla. Moni vapaa-ajankalastaja on sitä hyvin aktiivisesti vaatinutkin. Mun on tietysti helppo huudella rajoituksia Simo- tai Tornionjoen kalastukseen kun en Suomessa lohta ollenkaan itse kalasta, mutta tiedän lukuisten Simon ja Tornion aktiivikalastajien toivovan joille huomattavasti tiukempia saalisrajoituksia ja -kiintiöitä, vahvempia rauhotusaikoja jne.
Ilmoita asiaton viesti
Kymijoellahan kalastajat muuten itse pitivät pitkälti huolen siitä, että kalakannat pääsevät vahvistumaan. Ennen minkään virallisten rajoitusten voimaantuloa kalastajat alkoivat vapauttaa kaloja, etenkin rasvaevällisiä. Vasta kalastajien aktivoiduttua sääntöjä muutettiin, ja nykyään kaikki rasvaevälliset kalat lasketaan takaisin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota Kymijoen kalojen vapauttamista saattoi vähintään helpottaa se, että Kymin kalat eivät taida mikään makunautinto olla. Hyvä juttu joka tapauksessa.
Jalokalojen pyytävien vapamiesten keskuudessa kuitenkin syyttävä sormi osoittaa usein ammattikalastajia, verkkomiehiä jne. Yleensä syystäkin. Silti samaan aikaan kalastetaan itse niitä vähiä jäljelle jääneitä, ehkä jokeen selvinneitä kaloja.
En yritä mitenkään teilata aloitettasi, ja niin kuin joku yllä totesi, viestin toivoisi leviävän koko kalastuspolitiikkaan. Itämeren lohihan ei taida olla edes läheskään uhanalaisin laji, esimerkiksi Tornionjoen lohikanta on vahvistunut roimasti viimeisen 20 vuoden aikana (tästä syystä viimevuosien järjestöjen sukupuuttohypetys tuntuu hieman oudolle). http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/tornionjoen_lohi…
Tämä ei tarkoita sitä että tilanne olisi vielä hyvä. Viisaammat minua juuri valistivat että Itämeren lohi on itse asiassa monta eriävää kantaa, joista osa voi suht hyvin, osa hyvin huonosti.
Etelä-Suomen taimen ei voi hyvin, ja aivan mitätön syy ei liene vapaa-ajankalastajien lauma, jonka seurauksena koskiin työnnetään taimenistukkaita sotkemaan perimää ja lisäämään entisestään myös luonnonkalojen kalastuspainetta (tai sitten C&R paikoissa samat luonnonkalayksilöt pyydetään ja päästetään 20 kertaa kesässä).
Toivottavasti ministerit kuulevat, mutta ehkä myös vapaa-ajankalastajien (itsekin sellainen) kannattaa katsoa peiliin. Monet ovat jo katsoneetkin.
Ilmoita asiaton viesti
Sukupuutto ”hypetys” tulee juurikin siitä, että kaikkien muiden jokien lohikanta on äärimmäisen uhanalainen tai lähes sukupuuttoon kuollut paitsi tornionjoen lohi… Sekakantakalastuksessa merellä ei voida tietää minkä joen kantaa kalastetaan kun taas joessa se on selvyys minkä joen kannasta on kyse. Esimerkiksi johonkin jokeen on pyrkimässä 100 lohta kudulle (kituva kanta) joki on vaikka 100km pitkä. 100 kalaa 100km on aika haaste löytää pari kaikille tai ylipäätään että löytävät keskenään parin… No ennen jokeen pääsyä (kun se smolttina joesta lähtee 15-25cm mittaisena merivaellukselle eli syönnökselle, niin on vaara joutua verkkoihin merialueella) lohella täytyy välttää syönnösalueella pitkäsiimakalastusta 2-5v. Kun lohi lähtee nousuvaellukselle tulee eteen rysät ja sen jälkeen verkot ja sen jälkeen vavat. Kyllä siinä lohella pitää olla tähdet oikeassa kohdassa, että pääsee kudulle kantaa elvyttämään. Varsinkin kun tämä koetetaan kaikin keinoin estää. Edes vaellusaikana jokisuualueen verkotusta ei voida lailla kieltää (joessa yleensä on rauhoitus ja ihan lailla määrätty taimenen ja lohen kalastuskielto.
Rauhoitusaikoja:
Merilohi, järvilohi, meritaimen, järvitaimen ja purotaimen: joessa, purossa, koskessa ja virtapaikassa syys-, loka- ja marraskuun ajan, kuitenkin siten, että niiden pyynti vavalla ja uistelemalla on näissäkin vesistöissä sallittu syyskuun kymmenenä ensimmäisenä päivänä ja marraskuun 15 päivän jälkeen
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kalastus_riista…
Kala muuttuu rauhoitetuksi kun se pääsee merialueelta jokeen. Eikö ole kumma homma. Monessa joessa on lisäksi saaliskiintiö (1, 2 tai 3 lohikalaa/ vrk). Monenko lohen rajoitukset merellä on?
En nyt puolustele vapa-kalastusta, mutta näen todella räikeän epäkohdan. Moni vapa-kalastaja olisi valmis totaaliseen rauhoitukseen tai villien kalojen totaali rauhoitukseen jos käytössä olisi rasvaeväleikkaukset istareilla… Tätäkin rasvaeväleikkaust on koetettu MMM:n suuntaan toitottaa todella pitkään, mutta kun ei se vaan onnistu.. on niin kamalan kallista.. Jokainen saa omassa mielessä miettiä mikähän tulee kalliiksi ja mikä ei… Mikä on järkevintä ja mikä ei… MMM hoitaa sille annettua madaattia äärimmäisen huonosti! Siitä kärsivät kaikki osapuolet. Ammattikalastajat, kotitarvekalastajat, virkistyskalastajat ja itse kalat.
Ilmoita asiaton viesti
Asiaa kirjoitat, mutta varmaan myös tiedät että suurin osa lohista nousee jokeen jo kesäkuussa ja 99% kaikista lohista ennen elokuuta, jonka jälkeen ne ovat joessa kalastettavissa syyskuun rauhoitukseen saakka.
http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/simojoen_lohi/si…
Saaliskiintiöillä taas ei voi omatuntoaan pestä jos jokainen tapettu lohi on liikaa, kuten voisi ajatella esim. Simojoessa ainakin huonoina vuosina olevan.
Yritän vain ajaa takaa sitä, että ehkä merikalastuksen rajoitusvaatimukset saisivat lisää uskottavuutta jos ollaan valmiita rajoittamaan omaakin kalastusta ja oikeasti suojelemaan lohta, eikä vain omaa tai lohiturismin etua. Eli jos/kun virkistyskalastajat ovat kerran tähän valmiita, miksei vaikkapa SVK voisi vaatia esimerkiksi Simojoen täysrauhoitusta tai edes muuttamista täysin C&R paikaksi?
Enpä ole tuon suuntaisia alotteita kalastajajärjestöiltä nähnyt, mutta voihan niitä kai ollakin…
Ilmoita asiaton viesti
Siinä käy siten (kun on torniolla vissiin käynyt), että kun omia rajoituksia tiukennetaan vapaaehtoisesti, niin toisessa päässä nauretaan vaan partaa. Rajoituksia kaivataan (järkeviä), mutta ei voi olla niin, että isoimman rahan tuottavalta ryhmältä otetaan koko ajan pois. Varsinkin kun tämä ryhmä ei kisko sitä kalaa samaa vertaa 5000 mieheen kun muutama kymmenen ammattikalastajaa. Tässä nyt puhutaan taas rahasta ja keneltä pitäis rajoittaa ja mitä pitäis rajoittaa.. Merellä pitäis rajoittaa enemmän koska siellä kalastetaan kalaa tietämättä sen alkuperää. Joessa se tiedetään jolloin jokeen on helpompi määritellä kiintiö. Esimerkiksi jokisuussa tapahtuva ammattikalastus olisi HUOMATTAVASTI helpommin valvottavissa ja kiintiöt asetettavissa joki kohtaisiksi ja ei tarvittis edes niin kauas puksutella niillä paateilla.
Ilmoita asiaton viesti
Vaan kun tässä tilanteessa edes voittojen maksimointi ei perustele meripyyntiä. Olisi huomattavasti kannattavampaa antaa kalan nousta jokeen ja luoda tämän ympärille matkailuelinkeinoa.
Varovasti arvioiden Kymin nykyiseen tilanteeseen verrattuna mahdollisuus olisi tuplata nykytilanne kuuteen miljoonaan. Tornari voisi olla tämän suhteen viisinkertainen, kolmekymmentä miljoonaa. Päälle Simojoki, muutama muu. Vs villin lohen noin miljoonan kaupallinen arvo kuluttajamyynnissä.
Joku haisee ja pahasti kun kokoomus ei osaa laskea euroja.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo eurot eivät menisi isoille firmoille vaan pienyrittäjille. Kokoomusta ei siis kiinnosta.
Ilmoita asiaton viesti
Mille isoille firmoille lohen ammattikalastuksen eurot menevät?
Varmaan löytyy esimerkki sillä oma käsitys ei tätä tue…
Taustalla on jotain ihan muuta saunasopimusta kun kokoomus ei kerran osaa laskea kannattavuuksia.
Osaltaan asiaan varmasti vaikuttaa lohenpyynnin tuet ja niiden rakenne perusteineen sekä läheinen yhteys maataloustukiin, kepun kanssa pitää kisata äänistä ja tuet ovat maaseudun äänestäjille ikävä paikka leikata – vaikka tässä tapauksessa rajoitus kiintiöihin paitsi pienentäisi jaettavia tukia niin myös nostaisi matkailuelinkeinon tulevaisuutta samoilla alueilla (matkailua tosin ei tueta).
Onko kyse siis lopulta tukipotin pienenemisestä jota ei haluta tehdä? Kerran jos tuista tingitään ne ollaan menetetty…
Ilmoita asiaton viesti
Fantastista. Hyvin argumentoitu kirjoitus. Lisäisin vielä tähän, että villin lohen vähittäislauppa markkinat ovat vuosittain alle miljoona euroa. Tämä kertoo miten älyttömän pienestä liiketoiminnasta on kyse. (ilman tukia) tukien määrä on toden-näköisesti suurempi kun villin lohen kaupallinen arvo. Päästämällä lisää kalaa jokiin ja kunnostamalla poikastuotanto ja kutualueet saataisiin kaikille osapuolille lisää ”hyvää” lohi tietysti etunenässä.
Ilmoita asiaton viesti
Maa,- ja metsätalousministeri Koskinen (Kansallinen Kokoomus) on tarkasti tietoinen pyyntissuosituksista, joita hänellä ei ole aikomustakaan noudattaa.
Arvoisat ihmiset, meidän äänestäjien pitäisi paremmin ymmärtää vaalirahoituksen, ja tällaisten päätösten yhteys.
Yhteys on katkeamaton. Ministeri Koskisella (kok) ei ole aikomustakaan noudattaa pyyntisuosituksia, vaan hän tekee politiikkaa rahoittajiensa ehdoilla.
Kokoomusta tukee pääsääntöisesti elinkeinoelämä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus, sosiaalinen media on vahva vaikutuskanava. Olisko tässä lisäksi nyt paikka lähteä näyttävästi barrikaadeille eli norsunluutornin portaille vanhaan malliin? Aikamonta vuotta on jäärätty aiheesta laihoin tuloksin, mä liikahdan Turkkusen suunnasta kyl…
Ilmoita asiaton viesti
Itämeren lohien kohdalla jokaisen rantavaltion kannattaisi miettiä paljonko lohien ammattikalastus tuottaa verotuloja, sekä monellekko tuosta pyynnistä irtoaa leipä.
Kun vastaan asetetaan lohien ammattimainen kalastus ja sen arvo euroina vastaan vapaa-ajan kalastus, sekä sen ympärillä toimiva kalastusmatkailusta tulevat eurot ja kaikki siihen liittyvä bisnes, niin jokanen näkee kumpi on kaikkien kannalta kannattavampaa jo tällä hetkellä.
Tämänhetkinen vapaa-ajan kalastuksessa pyörivät rahat moninkertaistuisivat, jos lohien ammattikalastu lopetettaisiin ja samalla kanta kasvaisi kymmenkertaiseksi jo neljässä- viidessä vuodessa.
Elinkeinon harjoittaminen vapaa-ajan kalastuksesen ympärillä suorastaan räjähtäisi ja samalla turvattaisiin lohikantojen elinvoimaisuus.
Tämä muutos antaisi myös tulevaisuudessa pienimuotoisen ammattimaisen lohenpyynnin harjoittamiseen kaupallisesti, mutta sekin tulisi sitten olla tarkoin rajattua, ettei kävisi niinkuin nyt on käynyt.
Halvemmaksi kaikkien kannalta tulisi maksaa nykyisille ammattikalastajille kohtuullinen eläke suoraan kukkaroon valtioiden taholta, kuin saattaa lohikannat sukupuuton partaalle.
Ilmoita asiaton viesti
Apropoo, tämä koskee myös sisävesien järvilohikantoja. Saimaan vesistön varrelle syntyisi helposti 1000 uutta yritystä ja oheispalveluita, mikäli järvilohikannat saataisiin elpymään.
On se kummallista, että suomesta vuosittain matkustetaan ruotsiin Vänerille ja Vätternille satojen veto-uisteluvene porukoin pyytämään järvilohta!
Ilmoita asiaton viesti
Tässä taas persu seuraa kokoomusta luonnostaan.
Ps. on oikeistopuolue, olen sen satakertaa sanonut, ja tässä taas yksi osoitus.
Seppo Lavikainen: ”Apropoo, tämä koskee myös sisävesien järvilohikantoja. Saimaan vesistön varrelle syntyisi helposti 1000 uutta yritystä ja oheispalveluita, mikäli järvilohikannat saataisiin elpymään.”
Tuossahan se Lavikainen ongelman ydin on, ja sinä juuri pääsi myötäilemästä asiasta vastuullista ministeri Koskista. (kok)
Jos itämerellä pyyntisuositus on 50.000 lohta, ja Koskinen ”kalastaa” 100,000 lohta, niin eihän se elvy perkl…
Jos Saimaan- tai muidenkin järvien arvokalojen kantoja halutaan elvyttää, se tarkoittaa ensialkuun aika pitkäaikaisia kalastusrajoituksia.
Ilmoita asiaton viesti
No, en sano mittään! Kai se on parmpi tälleesti.
Ilmoita asiaton viesti
Saimaan järvilohikantojen aito elvyttäminen vaatisi vaan kalastusrajoitusten ohella myös energiapolitiikkaa tai dynamiittia. Tällä hetkellä lisääntymisalueita ei ole.
Ilmoita asiaton viesti
En ole kalastanut kuin lapsena joskus Perämerellä. Silloin sai kalaa jopa falu-makkaralla, jos ei raskinut matoja kiduttaa.
Lohi on ilmeisesti tuonut esivanhempamme tänne Pohjan perille. Tuskinpa he silhakoiden perään olisivat lähteneet. Saamme kiittää lohta olemassaolostamme, niin uskon.
Onhan Suomessa muitakin proteeinilähteitä kuin lohi ja siika. Syödään vaikka metsän sieniä sen sijaan, ja annetaan lohien rauhassa lisääntyä muutavan vuoden, tai vaikka vuosikymmenen.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdottaisin asian tiimoilta eduskuntatalon edessä seisontaa joku päivä. Itse olen JKL:stä mutta mukana kuin lohen pukama…
Ilmoita asiaton viesti
Tietopläjäys lähteineen olkaa hyvä!
1) Ruotsalaisten kalastusmatkailuyritysten kokonaisliikevaihto oli 200 miljoonaa euroa ja kalastusmatkailun osuus siitä oli 49 miljoonaa euroa. Pienemmät yritykset saivat keskimäärin suuremman osuuden liikevaihdostaan kalastusmatkailusta kuin liikevaihdoltaan suuremmat. Ruotsissa kalastus tähtäsi meitä useammin jalokaloihin, koska kalastusvedet tarjoavat siellä siihen paremmat mahdollisuudet kuin meillä. Eniten kalastuspäivistä, 37 %, kohdistui lohen, taimenen, nieriän ja harjuksen kalastukseen joissa ja järvissä.
Ruotsissa kalastusmatkailuyrittäjät toivoivat parempaa kalakantojen hoitoa ja palkkauskustannusten pienentämistä. Kalastusviranomaisilta haluttiin valtion panostusta kalaston hoitoon, saalisrajoitteita ammatti- ja vapaa-ajankalastajille, vapaan heittokalastusoikeuden säilyttämistä merellä ja suurilla järvillä ja vain kalastusmatkailuyrittäjille varattuja kalavesiä.
Ruotsalaisessa kyselyssä kalastusmatkailupalveluita myyvien 1 310 yrityksen kokonaisliikevaihto oli 200 miljoonaa euroa. Meillä siis 1 108 yrityksen kokonaisliikevaihto oli 143 miljoonaa euroa. Kalastusmatkailusta kertyi liikevaihtoa yhteensä 18,6 miljoonaa, kun Ruotsissa vastaava luku oli 49 miljoonaa euroa. Ruotsalaisen kyselyn mukaan kalastusmatkailu työllisti Ruotsissa yhteensä 800 henkilötyövuotta mutta todennäköisesti kuitenkin 1 000. Meillä henkilövuosia kertyi 510.
Lähde: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/uudet%20julkais…
2) Sisävesialueen ammattikalastuksen kokonaissaaliin arvo vuonna 2010 oli 8,8 miljoonaa euroa.
(mukana on kaikki sisävesialueen saaliskalat)
Lähde: http://www.rktl.fi/julkaisut/j/599.html
3) Merialueen ammattikalastuksen kokonaissaaliin tuottaja‑arvo oli 32 miljoonaa euroa vuonna 2011.
(mukana on kaikki merialueen saaliskalat)
Lähde: http://www.rktl.fi/julkaisut/j/593.html
4) Lohenkalastuksen taloudellisten vaikutusten vertailua:
lohen ammattikalastus Pohjanlahden maakunnissa ja vapaa-ajankalastus Torniojoella ja Simojoella
Laskelmien perusteella ammattimaisen lohenkalastuksen taloudelliset vaikutukset, kun myös kalastajien muun saaliskalan vaikutukset otetaan mukaan, ovat nykyisellä tuotantotasolla korkeammat kuin tarkastelussa mukana olevien jokien (*tornionjoki ja simojoki) vapaa-ajankalastuksen taloudelliset vaikutukset. Jos tarkastellaan pelkästään lohen taloudellisia vaikutuksia, ovat lohen vapaaajankalastuksen (keskiarvo vuosilta 2002-2007) taloudelliset vaikutukset jonkin verran suuremmat kuin ammattimaisesti kalastetun lohen (keskiarvo vuosilta 2003-2007) taloudelliset vaikutukset (*On otettava huomioon, että Simojoki ei ole vielä kovin suosittu, koska sen lohikalakanta on erittäin heikko).
Vuosi 2008 osoitti, että kalastusmatkailulla on potentiaalia kasvaa merkittävästikin. Tornionjoen hyvä lohivuosi houkutteli neljänneksen edellisvuotta enemmän kalastajia joelle ja rahan käyttö lisääntyi yli kolmanneksella edellisen vuoden tasosta. Hyvien lohivuosien jatkuminen todennäköisesti kasvattaisi kalastajien määriä kummallakin joella.
Koska kalastuksen lisäys tapahtuu pääosin kalastusmatkailun kautta, kasvaa tuotanto (rahan käyttö) enemmän kuin kalastajien määrän lisäykset (40 % ja 30 %). Tornionjoella tällainen kasvu lisäisi tuotantovaikutuksia yli 2 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutuksia 25 henkilötyövuodella. Simojoella kasvua parhaaseen vuoteen nähden tulisi laskelman mukaan noin kolmannes, mutta keskimääräisiin vaikutuksiin verrattuna skenaarion mukainen kehitys toisi jo kaksinkertaiset taloudelliset vaikutukset.
Lähde: http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/lohenkalastukse…
5) Uistelevien lohituristien uistelualueen palveluihin käyttämiä varoja voidaan arvioida Bornholmin saarella vuonna 2005 tehdyn selvityksen (Halvorsen: Undersoegelse at muligheter og forutsaetninger for at forge trollingsfiskeriet p Bornholm) perusteella. Siellä uistelijat käyttivät päivässä rahaa 107 €/kalastaja. Vuodessa Bornholm sai uisteluturismista 200 000 euron tulot. Lohen laskennalliseksi kilohinnaksi saatiin 68 euroa kilo. Edellä esitetyn perusteella lohen uisteluturismin arvoksi voisi arvata 1-2 miljoonaa euroa vuodessa. Luvussa ei ole mukana kalastajien käyttämä kalusto, jonka arvo lienee useita kymmeniä miljoonia euroja. (*Eivätkä turistit saa valtion tai EU:n tukia harrastukseensa. Ammattikalastajat saavat mm. investointitukia, luonnonhaittakorvauksia, hylkeensietopalkkioita yms tukia joiden kirjo on todella laaja)
Valtiontalouden tarkastusvirasto on toiminnantarkastuskertomuksessaan 155/2007 kiinnittänyt huomiota sekä istutetun lohen että luonnonlohen yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomaan merikalastukseen. Tarkastuskertomuksessa todetaan, että nykyinen lohenkalastus ei maksimoi yhteiskunnan lohesta saamaa hyötyäja että lohen hyödyntäminen nykyistä enemmän osana matkailuelinkeinoa olisi yhteiskuntataloudellisesti perusteltua.
Irlannissa julkaistiin vuonna 2003 arviointi luonnonlohen sosioekonomisesta arvosta (Indecon 2003: An Economic/ Socio-Economic Evaluation of Wild Salmon in Ireland) Irlannin kalastushallituksen toimeksiannosta. Tutkimuksessa pyrittiin sen tekijän ilmoituksen mukaan vapaa-ajankalastuksen arvon varovaiseen arviointiin, jottei tehtäisi perusteettoman radikaaleja muutoksia lohenkalastuksen rakenteeseen.
Tutkimus evaluoi lohen ammattikalastuksen arvoksi vuosille 2003-2012 35,9 M€ (3 M€/v) ja vapaa-ajankalastuksen arvoksi 91,6 M€, mikäi kalastuksen rakennetta ei muutettaisi. Jos lohen ammattikalastusta vähennettäisiin 50 %:lla, laskisi sen arvo mainittuna aikana 23,9 miljoonaan euroon ja vastaavasti vapaa-ajankalastuksen arvo nousisi 146,8 miljoonaan euroon. Lohen kilohinta ammattikalastuksessa oli evaluoinnin mukaan 4,3 €kg ja vapaaajankalastuksessa 91 €/kg. Kaksi vuotta Indecon raportin julkaisemisen jälkeen Irlannin kalastushallinto suositti lohen sekakantakalastuksen lopettamista merellä ja siirtymistä jokikalastukseen, perusteluinaan Indecon raportti ja luonnonlohikantojen heikentynyt tila. Vuoden 2006 alusta lohen ammattimainen merikalastus kiellettiin Irlannissa.
Iso-Britanniassa vuonna 1988 tehty sosioekonominen selvitys arvioi ammattimaisen lohenkalastuksen arvoksi 9,1-16,8 M£ ja lohen vapaa-ajankalastuksen arvoksi 326,8 M£. Nascon toimesta vuonna 2002
Englannissa ja Walesissa selvitettiin Atlantin lohenkalastuksen arvoa. Ammattikalastuksen lohisaaliin arvoksi saatiin 2,5 M£ ja vapaa-ajankalastuksen 247,5 M£. Lohen ammattimainen kalastus meressä on lopetettu Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin merialueilla.
Kanadassa ammattimaisen lohenpyynnin arvo oli sen huippuvuotena 1980 19,5 MCAD ja vapaa-ajankalastajien lohenkalastuksen arvo keskimäärin 165 MCAD. Lohen arvoksi vapaaajankalastuksessa saatiin tutkimuksen mukaan keskimäärin 852 CAD/lohi ja ammattikalastuksessa 8 CAD/lohi. Kanadassa lohen ammattimainen meripyynti on lopetettu.
Islannissa lohen arvoksi vapaa-ajankalastuksessa arvioidaan 600 – 1000 US$/ ja vastaavasti ammattikalastuksessa 14 US$/lohi.Islannissa lohen ammattimainen meripyynti on lopetettu.
Lähde: http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/files/Tiedostot/…
Ilmoita asiaton viesti
Miksi muuten Korkeakosken haarassa saa pamputtaa rasvaevällisen lohen, kun taas Siikakoskella se on kiellettyä? Minusta vapautuksen pitäisi koskea joen molempia haaroja!!
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ja tärkeä kirjoitus! Aihetta mielenosoitukseen!
Ilmoita asiaton viesti
Nyt vaikuttaa jo paremmalta tämä lohipolitiikkaan puuttuminen. Hyvä Jasperi kun tuot aiheelle kasvot ja saat sen näkyväksi riittävän voimakkaalla tavalla. Monta vuotta ja useita yksittäisiä taistelijoita on asiassa toimimassa ollut mutta valtaa vastaan on ollut vaikea toimia. Kiitokset mm.Sorron Antille tässä teemassa.
Nyt jo nähdään että yhteisöllisyys saa varmasti asialle voimakkaamman kaikupohjan ja tähän järjettömyyteen ja vain muutamia ihmisiä hyödyttävään toimintaan saadaan tulevaisuutta palveleva ratkaisu useiksi vuosiksi..
Ilmoita asiaton viesti
”…en ole lohi,
olen ankerias,
siksi huu uudaan:
Minä luovutaaaan
myötävirtaan… uin kanssa… ” – Lapinlahden Linnut
Ilmoita asiaton viesti
Jasper on oikealla asialla, mutta osoite on väärä. Ei puolueet tai yksittäisen puolueen ministerit mitään päätä.
Kansilapäälliköt ovat tie oikeaan viestintään, eli soittakaa kansliapäällikkö Jaana Husu-Kalliolle, puh. 0295 16 2184.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä Tietoa Kansalle
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikealla asialla. Lohelle on annettava mahdollisuus selviytyä, samoin kuin muille uhanalaisille kalalajeille. Sitä mahdollisuutta ei saavuteta muutoin kuin hyväksymällä ne monet tutkimukset, joita on tehty ja annettu suositukset kalastusrajoituksista ja jopa rauhoittamisesta. Miksi näitä suosituksia ei haluta noudattaa? Aiheutuuko se siitä, että kyseessä on sellaisia eturistiriitoja, joka ei salli näiden suositusten noudattamista? Kansalaisilla on oikeus saada suositusten mukaisesti 2 – 3 kertaa viikossa kalaa ruokapöytäänsä ja valinnan varaa on oltava riittävästi. Mutta kuten Jasper totesi kirjoituksessaan, on arveluttavaa tilanne, jossa joudutaan kuolleita lohia laskemaan meriin.
Ammattimainen kalastus on ammatti, siinä kuin monet muutkin, mutta sen ammatin jatkuvuudelle ja mahdollisuutta harjoittaa paremmin kalastusta kestävillä kalakannoilla on syytä mennä sellaisiin rajoituksiin, jotka mahdollistavat tulevaisuuden myös heidän osaltaan.
Lopuksi ote Suomen Vapaa-ajan Kalastajain keskusjärjestön dokumentista KUULEMINEN ITÄMEREN LOHEN HOITOSUUNNITELMAsta vuodelta 2009:
”Lohi on luonnonvara, jonka järkevä taloudellinen käyttö vaatii tuekseen asian riittävää taloudellista tutkimusta.
Toistaiseksi kaikki asiaa koskeneet tutkimukset tai selvitykset ovat johtaneet tuloksiin, joissa lohen arvo vapaa-ajankalastuksessa on todettu moninkertaiseksi, useimmiten monikymmenkertaiseksi ammattimaiseen merikalastukseen verrattuna.”
http://ec.europa.eu/dgs/maritimeaffairs_fisheries/…
Toivottavasti tällaisia järjestöjä kuullaan asiantuntijoina ja tehdään suunnitelmien eteen töitä, jotka antavat tulevaisuuden kaikenlaiselle kalastukselle.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno kirje! Hyvää työtä teette ja toivottasti jossain kohti tuolla maa- ja metsätalousministeriössäkin päästään irti kepulaisuuden haamusta.
Ilmoita asiaton viesti
”…kalavesien hoidossa on toteutettava ammattikalastajien toiveita.” PS,2011
Ilmoita asiaton viesti
Liekkö tämä Koskisen vastaus vielä tavoittanut:
http://www.verkkouutiset.fi/index.php/politiikka/1…
P.s. Mikä mahtaa olla totuus tuosta puolalaisten salakalastuksesta ?
”On arvioitu, että salakalastuksen määrä olisi peräti 70 000 lohta.”
Ilmoita asiaton viesti
Uutinen taisi tulla aika nopeasti monenkin tietoisuuteen.. Koskinen ei usko RKTL:lää eikä ICES:ä.. Kumpikin tuottaa tieteellistä tutkimustulosta.
Toinen on kotimainen ja toinen kansainvälinen.
Se raportoimaton saalis ei siitä pienen varmasti jos kiintiöt päätetään ylisuuriksi. Vaan jatkuu samalla mallilla ja on siis tuhollista lohikalakannoille monessa joessa.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa Jasper, loistavaa toimintaa! Siehän olet itämeren lohensuojelun keulakuva. Jatka samaan malliin ja tervetuloa istumaan veneeseen Väylälle tulevina kesinä.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät ne poliitikot ehdi nyt varsinkaan vaalien alla kommentoimaan kalastusasioita, koska he keskittyvät asioihin, joista he laskevat saavansa eniten ääniä vaaleissa. Kalastusasiat eivät kuulu heidän ykkösprioriteettiinsa.
Muutenkaan poliitikot yleensä eivät ymmärrä näistä mitään. Korkeintaan Ville Niinistö on lohiasioista perillä ja ehkä se mikä se oli tämä demari, joka on SVK:ssakin, siis Kari Rajamäki.
Onhan tuosta lohesta ollut asiaa viime aikoina ainakin Ylen Aamu-TV:ssä, joten jospa tilanne vähitellen korjaantuisi.
Joku oli tuossa kommentoinut lyhyesti, että ”lohi on yliarvostettu kala”. Aika tökerösti sanottu. Onhan niitä hyviä kaloja hauesta ja ahvenesta lähtien, mutta lohta ei pidä kommentoida ainakaan ja varsinkaan ruokapöydän äärestä. Luonnonmukaisesti lisääntyvä lohi on arvokas sinänsä ja sen ympärillä pyörii mittava matkailuelinkeino.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoisia kommentteja lohenkalastuksesta..Porukan pitäisi nousta yhdessä mielenosoitukseen, meidän ”viisaita päättäjiä” vastaan.Lohi on kaunis kala,sen kauniit nousut on vaan estetty,lähes kaikkialla Suomessa vesivoimaloilla,ja etenkin kun rakennetut kalaportaat eivät vaan toimi toivotulla tavalla..Tsemppiä Jasperille! Periksi ei anneta!
Ilmoita asiaton viesti
Joskus 80-90 lukujen vaihteessa, kun Harri Holgeri (2 KALAA oli puimassa tätä samaa tornionjoen luhenkalastusta, joen pelastamiseksi, luvatiin paikallisille merellä kalastajille menetetystä tulosta täysi korvaus. Kalapapthan innostuivat ja kysyivät paljonko se on. Vastaus tuli Holgerilta heti, että kahden edellisen vuoden veroilmoituksen mukaan. Saliin tuli kumma hijaisuus
Ilmoita asiaton viesti
Taas yksi hyvä syy kasvissyönnille, sitähän aina pitää selitellä. Miksi lihansyöntiä ei kenenkään tarvitse selitellä? Toivottavasti asetelma muuttuu toisinpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Muutamalle kansanedustajalle osoitettu sähköposti-kirjelmä:
Tervehdys Teille Lahdesta.
TOIVON, ETTÄ EHDITTE LUKEA TÄMÄN.
Kansanedustajille on näinä päivinä saapunut suuria määriä postia lohikiintiöiden vuoksi.
Itse päätin lähestyä vain teitä, koska tiedän teidän olevan vakaasti oikealla asialla.
TOIVON teidän levittävän tätä kirjelmää ryhmissänne, sekä muillekin samanhenkisille.
Olisiko hyvä esittää tämä myös ministeri Koskiselle?
…………………………
Muutama kysymys ja mielipide omasta puolestani:
-Kiintiöistä voidaan päättää, ja pitääkin päättää.
MITÄ tapahtuu sen jälkeen?
-Pyynti jatkuu niin kuin ennenkin. VAIN ilmoituksia tullaan pienentämään.
MIKSI näin?
-Saalisilmoituksien todenperäisyyttä ei ole KOSKAAN pyritty varmistamaan. (Se, että kalastajien
saama hyljekorvaus tähän riittäisi, ei ole totta: Tuloista aiheuttuu veroa ja veroprogressiota).
-Ilmoittaminen, joka perustuu kalastajan OMAAN hyväntahtoisuuteen, ei tietenkään riitä.
-Kalastajat eivät edes USKALLA ilmoittaa saalistaan, koska pelkäävät kalastuksen keskeyttämistä.
Tuoreessa muistissa viime kesän tapahtumat meillä: Ensin pyynti keskeytettiin, koska
’kiintiö oli täyttymässä’, ja kiireesti ’vaihdettiin’ Latvialta lisäkiintiötä. -Lohia jotka
olivat jo mahdollisesti moneen kertaan pyydetty Latvian toimesta, siis oikeita ’paperilohia’.
Sen jälkeen keskeyttämispäätös vedettiin takaisin, koska kalastajat eivät TIETENKÄÄN enää
ilmoittaneet mitään.
Tässä juuri nähdään tuo mainitsemani PELKO kiintiöiden täyttymisestä.
SAMAA ovat lausuneet Puolan edustajat: Kalastajat eivät uskalla ilmoittaa saalistaan.
Sen vuoksi siellä ilmoitetaan lohet taimeniksi. (esim. 70.000 ’taimenta’ ja 7000 ’lohta’).
TÄMÄ 77.000 on siis VAIN ilmoitettu saalis. Todellinen lohisaalis on tod. näköisesti jopa x2.
Sama koskee kaikkia maita -myös Suomea. Meillä, kuten muuallakin on varsinaisien kalastajien
lisäksi suuri määrä sivutoimikalastajia. Näiden saaliit jäävät kokonaan tilastojen ulkopuolelle.
MITEN arvioida Suomen kalastajien todellisia saaliita?
Esim. näin: -96 ja-97, kun pyyntiä myöhennettiin, ja jokiin nousi ennennäkemätön määrä lohia.
Tuo määrä oli VÄHINTÄÄN kaksin-kolminkertainen viime aikojen n.s. ’hyviin kesiin’ verraten.
Suomen raportoimattoman saaliin voidaan näin päätellä olevan USEITA kymmeniä tuhansia lohia.
Heti kun pyyntiä jälleen varhennettiin, romahtivat nousijamäärät.
Tämä EI voi johtua muusta kuin raportoimattoman saaliin määrästä?
MITÄ tulisi tehdä?:
-LOPETTAA sekakantojen kalastaminen tyystin koko alueella. Jokainen maa pyytäköön OMAA
lohivarantoaan sikäli kun sitä on.
-ISTUKKAAT (niin lohi kuin taimen) tulee merkitä eväleikkauksin. (Lohi-istutuksista ei voida vielä
luopua, koska sillon kalastajat pyytäisivät ainoastaan villejä lohia. Istutuksia tuleekin järkeistää).
-Kalastajille (1 lk.) tulee säätää henkilökohtainen kiintiö, ja sitä vastaava määrä kalaan kiinnitettäviä
merkkipantoja. Näin ei tarvitsisi pelätä pyynnin keskeyttämistä MUIDEN kalastajien saaliin vuoksi.
Tämä lisäisi tasa-arvoa, ja samalla päästäisiin ilmoituksien suuresta epäluotettavuudesta.
Kalastaja palauttaisi käyttämättä jääneet pannat. Näin TODELLINEN saalis voitaisiin laskea.
-Samalla pannattoman lohen MYYNTI ja OSTAMINEN kiellettäisiin.
-TAIMENEN myyminen tulee meillä kieltää kokonaan mahdollisimman nopeasti. Viime kesän tapaiset säännöt joelle eivät taimenta pelasta: KAIKKI näin säästyvät/syntyvät kalat pyydetään merellä pois.
-”Suhteellinen vakaus” -käsite tulee poistaa. Määre on käytännössä ’suhteellinen epävakaus’.
NÄIN esim. TANSKAN aikoinaan tuolla verukkeella saama ylisuuri kiintiö tulee harkita uudelleen.
-KEMIJOKISUUN n.s. terminaalialue tulee siirtää alkavaksi siitä, mihin se nyt idässä loppuu.
-LISÄKSI on hyvä huomata: SUOMENLAHDEN keväisestä lohisaaliista Kotkan-Pyhtään seuduille
saakka noin 60% on Pohjanlahden jokia kohti vaeltavia VILLEJÄ lohia.
Tämän(kin) tosiseikan ministeriö on ’unohtanut’ esitystä laatiessaan.
Se, että mitään tämäntapaista ei ministeriön taholta ole esitetty, viittaa johonkin aivan muuhun
kuin tietämättömyyteen.
Mukavaa syksyä Teille.
Jouko Niemivaara
Vaapuntekijä ja jonkinmoinen kalamieskin.
© 2013 MicrosoftK
Ilmoita asiaton viesti
Ihana lukea tällaista! Olisko tässä Jasper aihetta dokumentti elokuvalle. Kunnon vääntöä, hiukan provosointia ja koko homma koko kansan tietoisuuteen. Suomalainen luonto on meille tärkeä. Aihe vain ei ole kovin monelle tuttu, eikä siihen osata kiinnittää huomiota riittävästi. Hyvä alku, kunpa edes osa näistä teksteistä saavuttaisi päättäjät. Jännityksellä odotan päätöksiä.
T: vain kirrejä, kuhaa ja toutainta kalasteleva perhon heiluttaja 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Täysi tuki Jasperille ja tukijoukoille! GO FOR IT !
Barrikaadeille vaan….
Ilmoita asiaton viesti