Kokoomus ja Itämeren lohi

Kirjoitimme Kokoomuksen Jyrki Kataiselle, Henna Virkkuselle, Alexander Stubbille ja Jyri Häkämiehelle huolestuneen kirjeen Itämeren lohesta. Kyseiset ministerit ovat avainasemassa näinä päivinä sovittavassa Itämeren ammattimaista lohenkalastusta koskevassa saaliskiintiöpäätöksessä. Emme saaneet vastausta vetoomukseemme.

 

Arvon ministerit,

Haluamme ilmaista huolemme Kokoomuksen linjasta Itämeren luonnonlohta koskevassa kiintiöpäätöksessä. Jari Koskinen ja MMM ovat esittäneet Itämeren lohen saaliskiintiöksi 108,000 lohta kun kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES on raportoinut lohikannan kestävän maksimissaan 54,000 lohen pyynnin.
Olemme sitä mieltä, että uhanalaisia lajeja pitää suojella vain niiden itsensä takia, ja saaliskiintiöitä tulee supistaa niin ammatti- kotitarve- kuin vapaa-ajankalastajien kohdalla.

Jos luonnonsuojelullinen näkökulma ei kuitenkaan mielestänne ole riittävä peruste, niin jo pelkästä elinkeinotoiminnan näkökulmasta voidaan todeta, että lohen suojelu on taloudellisesti järkevää.

Kun maa- ja metsätalousministeriksi valittiin kokoomuslainen Koskinen, se herätti toivoa kalakantojemme valoisammasta tulevaisuudesta Suomen kalastusmatkailualan, kalastusvälinevalmistajien ja -tukkurien, vapaa-ajankalastajien sekä uhanalaisten kalakantojemme suojelijoiden keskuudessa.

Haluamme painokkaasti muistuttaa, että pöydällänne olevassa lohikiintiöpäätöksessä ei missään nimessä ole kysymys ainoastaan luonnonsuojelullisesta, vaan erityisesti myös merkittävästä kansantaloudellisesta kysymyksestä. Kansantaloudelliselta kannalta asiaa tarkastellessa emme usko edes ministeri Koskisen keksivän ainoatakaan kestävää argumenttia lohen ryöstökalastuksen puolesta. Mitä paremmin lohikantamme voivat, sen enemmän ne tuovat vaurautta mukanaan. Emme voi ymmärtää todeksi kokoomuslaisen ministerin linjaa tässä asiassa. Julkisuudessa Koskinen on pysytellyt asian tiimoilta hiirenhiljaa, vaikka lohesta on kuluneen vuoden aikana kirjoitettu enemmän kuin aikoihin, ja huoli lohikantojemme tulevaisuudesta on suurempi kuin kenties koskaan.

Jopa Maa- ja metsätalousvaliokunta asettui keväällä julkisesti vastustamaan MMM:n lohipolitiikkaa. (http://yle.fi/uutiset/maa-_ja_metsatalousvaliokunta_kieltaisi_lohestamis…)

Vastakkain on parinkymmenen ammattikalastajan etu verrattuna koko kalastusmatkailualaan. Esimerkkinä mainittakoon Kymijoen lohenkalastuksen ympärille syntynyt bisnes: vuonna 2004 sen arvo oli tutkimuksen mukaan 2 miljoonaa euroa, ja nykyisellään sen arvioidaan kasvaneen lähemmäs 3M euroa. Kymijoki on kauttaaltaan padottu joki, jonka lohenkalastusmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Siitä huolimatta kalastuslupia myydään vuosittain noin 10,000 kpl, alueella toimii 10 yritystä jotka saavat merkittävän osan tuloistaan pelkästään kalastukseen liittyvistä opaspalveluista, ja kokonaisuudessaan kalastusmatkailu Kymijoella tuottaa alueelle jo mainitun 2-3 miljoonaa euroa. Potentiaali on huomattavasti suurempi, sillä jos jokeen nousisi enemmän lohta, myös kalastusmatkailu kokisi voimakasta kasvua. Kymijoelta löytyy lyhyt, yksityinen muutaman sadan metrin mittainen kalastusalue nimeltä ”Ykköspooli” jonka päivävuokra on kaksi tuhatta euroa, ja joka on myyty joka syksy lähes joka päivälle. Tämä antaa viitettä kalastusmatkailijoiden maksuhalukkuudesta jos tarjolla on mahdollisuudet laadukkaaseen lohenkalastukseen.

A-Studio esitti elokuussa ”Lohen umpikuja” -dokumentin, jossa ammattikalastajat kertoivat kuinka hankalaa Itämeren lohta on nykypäivänä myydä. Useampi ja useampi kuluttaja on tarkka ostamansa kalan alkuperästä, eikä uhanalainen lohi käy kalastajien mukaan enää kaupaksi. K-ryhmä on lopettanut Itämeren lohen myymisen kokonaan, samoin HOK-Elanto. Molemmat eettisiin syihin vedoten. A-Studion dokumentissa hämmästeltiin, kuinka eräät ammattikalastajat olivat ohjelman kuvausten aikana joutuneet heittämään jopa kaksi tuhatta kappaletta lohia kuolleena takaisin mereen koska lohelle ei löytynyt ostajia. Toisaalla julkisuudessa puhuttiin lohien kärräämisestä metsään mädäntymään. Samaan aikaan Maa- ja metsätalousministeriö kasvatti Suomen lohikiintiötä vaihtamalla Latvian kanssa 4550 lohta 60 tonniin silakkaa. Suomi siis kasvatti lohikiintiötään, vaikka lohta jouduttiin myyntikelvottomana heittämään kuolleena mereen tuhansia kappaleita. Vuodelle 2013 ollaan taas ministeri Koskisen johdolla hakemassa hälyttävän suurta lohikiintiötä. Kuka suojelee, ketä, ja miksi?

Lähetimme Jari Koskiselle viime vuonna oheisen artikkelin, joka on yhä, tai paremminkin taas, hyvin ajankohtainen. Siinä Torniojokelaiset kalastusmatkailuyrittäjät toiveikkaana pohtivat Koskisen tuovan kauan kaivattua muutosta lohipolitiikkaan. Suosittelemme lukemaan kyseisen artikkelin, sillä se antaa hyvän kuvan näinä päivinä tekemienne lohipäätösten käytännön vaikutuksesta lukemattomien pienyrittäjien toimintaan: 
http://www.luoteis-lappi.com/arkisto/hiljainen-lohikesa-sulkee-lohestuskeskuksen-ovet.html

On myös äärimmäisen tärkeä muistaa, että Torniojoen lohikesä 2012 ei missään nimessä ollut hyvä. Noin 60,000 jokeen noussutta kalaa on ainoastaan hieman yli Torniojoen MSY-tason eli 50,000 nousulohen määrän. MSY tarkoittaa RKTL:n mukaan seuraavaa: ”MSY-tasoa voidaan pitää suojelun 
minimitasona, mikä tarkoittaa sitä että lohikannan tulee suurella todennäköisyydellä saavuttaa ko. taso”.

Torniojoella päästiin tänä vuonna siis ainoastaan niukasti yli minimitason jolla lohikannan voi olettaa säilyvän elinvoimaisena! MMM on antanut ymmärtää, että lohta on ollut joessa paljon: se toki pitää paikkansa verrattuna katastrofaalisiin viime vuosiin, mutta missään nimessä ei olla saavutettu hyvää, saati optimaalista tasoa. Tämän(kin) tiedon valossa Koskinen esittää lohikiintiön tuplaamista verrattuna kv. tutkijoiden esittämään 54,000 lohen kiintiöön, joka tutkijoiden mukaan on ehdoton enimmäismäärä jonka Itämeren lohta voi kestävästi kalastaa. Jokainen taho, jopa MMM, lienee yhtä mieltä siitä, että muiden jokien lohikannat eivät nykyisillä pyyntimäärillä saa pienintäkään mahdollisuutta elpyä uhanalaiselta tasolta ennalleen.

Tämäkö on kokoomuslaista politiikkaa?

Jokainen jokiimme noussut lohi on kansantaloudellisesti monikymmenkertaisesti arvokkaampi kuin merestä ammattimaisin tehopyydyksin pyydetty.

Esitämme toiveemme siitä, että Kokoomuksessa harkitaan ajamanne lohipolitiikan mielekkyyttä ja sitoudutaan edistämään kansainvälisen merentutkimusneuvoston esittämien kestävien lohikiintiöiden toteutumista.

Parhain terveisin,

Jasper Pääkkönen, näyttelijä

Vesa-Matti Loiri, taiteilija

Kari Hietalahti, näyttelijä

Tommi Korpela, näyttelijä

Peter Franzén, näyttelijä

Aku Louhimies, elokuvaohjaaja

Mikko Peltola, toimittaja

Janne Pesonen, jääkiekkoilija, Suomen maajoukkue & Ak Bars Kazan

Janne Niinimaa, jääkiekkoilija, ravintoloitsija

Lennart Petrell, jääkiekkoilija, Edmonton Oilers / HIFK

Kim Hirschovits, jääkiekkoilija, Luleå HF

Antero Vartia, ravintoloitsija, Mattolaituri

Heikki Paasonen, juontaja

jasperpaakkonen

Kala-aktiivi Helsingistä
Blogin teemat:
- Suomen kalastuspolitiikka
- kestävä ja vastuullinen kalastus
- kalastusmatkailun kehittäminen
- uhanalaiset kalat
- myrkynvihreä / lohenverenpunainen vesivoima: vesivoiman ympäristövastuun päivittäminen tuhon aiheuttaja maksaa -periaatteen mukaiseksi. Turhat ja energiantuotannoltaan merkityksettömät padot purettava.
Twitter & Instagram: jasperpaakkonen

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu