*

jasperpaakkonen

Miksi Itämeren lohta ei saisi myydä

  • Kuvaaja: Matti Ovaska
    Kuvaaja: Matti Ovaska
  • Kuvaaja: Anssi Lehtinen
    Kuvaaja: Anssi Lehtinen

Koska viikonloppuna alkanut lohikeskustelu näyttää jatkuvan, niin tässä vielä minun (myös hieman tätä S-ryhmää koskevaa uutisointia laajemmalle rönsyileviä) mietteitä lohesta, kalakantojemme nykytilasta ja niiden kohtalosta päättävien tahojen toiminnasta. 

Lohi on lähellä sydäntäni kalastusharrastukseni vuoksi, mutta haluan heti ensi alkuun tehdä selväksi, että en itse kalasta Itämeren lohta. Tämä johtuu lähinnä siitä, että lohta ei ole pitkään aikaan riittänyt Suomen joissa kalastettavaksi. Olenkin kalastuksen harrastajana suunnannut lohireissuni Norjaan ja Venäjälle, jossa lohikannoista pidetään parempaa huolta ja sitä riittää kalastettavaksi. Minulle tässä lohikeskustelussa on kysymys ennen kaikkea kaikkien kalakantojen suojeluun liittyvistä periaatteista, ja lohen ollessa Suomen "kalojen kuningas" se tuntuu olevan ainoa kalalaji, jota käsittelevät uutiset ylittävät uutiskynnyksen. Tosin hyvin satunnaisesti.

S-ryhmälle lähettämäni palaute levisi yllättävällä tavalla sosiaalisen median kautta julkisuuteen. Olen rivikansalaisena pyrkinyt vaikuttamaan lohiasiaan myös muita reittejä, erityisesti Suomen (hallituksen) päättäessä lohen saaliskiintiöistä, mutta valitettavasti Maa- ja metsätalousministeriön ja ministeri Jari Koskisen vaakakupissa tuntuu kiintiöpäätöksiä tehtäessä painavan ainoastaan ammattikalastajien etu, eikä minun ja monen asiasta kiinnostuneen tuttavani ja kollegani yhteydenotoilla ole ollut vaikutusta. Mutta ajaako MMM edes ammattikalastajien etua salliessaan lohen (ryöstö)kalastuksen mittakaavassa, joka vaarantaa Itämeren luonnonlohikantojen tulevaisuuden?

Tutkijat, siis sekä suomalaiset että kansainväliset merentutkimuksen asiantuntijat, ovat yksimielisiä siitä, että Itämeren lohen saaliskiintiötä on leikattava. MMM on ministeri Koskisen johdolla saanut läpi tuplasti suuremmat saaliskiintiöt tutkijoiden painaviin kehotuksiin verrattuna. Kysymys on yksinkertaisesta matematiikasta: tutkijat ilmoittavat, kuinka paljon lohta voi turvallisesti pyytää, jotta kalakannat voisivat elpyä vaarantuneesta tilasta ennalleen, mutta MMM katsoo Suomen voivan silti kalastaa tuplamäärän lohta. 

Viime vuonna suomalaiset ammattikalastajat eivät yrityksestä huolimatta saaneet pyydettyä kuin vaivaiset puolet Suomen lohikiintiöstä. Simojoelta on saatu vain muutama lohi kesässä, ja Tornionjokeen nousseiden lohien määrä on ollut jo monta vuotta vain kolmannes siitä mitä jokeen pitäisi nousta huonoimpinakin vuosina. Tämä kertoo, kuinka hälyttävässä kunnossa lohikantamme ovat.

En ole saanut Koskiselta tai hänen avustajiltaan minkäänlaisia vastauksia lähettämiini sähköpostiviesteihin, mutta en ole niitä oikeastaan uskaltanut toivoakaan saavani. Myös moni kansanedustaja on yrittänyt nostaa lohiasiaa esille heikoin tuloksin. Useat heistä ovat ilokseni vastanneet yhteydenottoihini, mutta moni on myös pahoitellut sitä, että kalakantojen suojelun tullessa puheeksi argumentteja saa useimmiten esittää kuuroille korville.

Kansainvälinen Merentutkimusneuvosto ICES suositti tälle vuodelle koko Itämeren alueelle 52 974 lohen saaliskiintiötä. EU:n kalastuskomissio esitti luonnonlohikantojen suojeluun perustuvaa lohikiintiötä ja 79 % pudotusta viime vuoden kiintiöihin. Suomi vastusti tätä esitystä, ja Koskinen runnoi Suomelle läpi 45 505 lohen saaliskiintiön, joka oli Itämeren alueen suurin. Tämäkään ei riittänyt MMM:lle, vaan Suomi haali vaihtokaupalla 5000 lohen lisäkiintiön Latvialta vaihtamalla lohta kilohailiin. Suomen lohikiintiö on 50 505 lohta, eli lähes koko tutkijoiden esittämän maksimikiintiön verran. 

 

Aamulehti uutisoi virheellisesti, että olisin ottanut linjaukseni WWF:ltä. Tämä ei pidä paikkaansa. Perustan ajatukseni tutkijoiden (lähinnä ICES, kalataloustieteen prof. Hannu Lehtonen ja monet muut) julkaisemiin tietoihin lohikantojemme surkeasta tilasta. Helpotuksekseni olen saanut huomata WWF:n ottaneen kotimaiset kalakantamme yhdeksi prioriteeteistaan, mutta ennen WWF:n julkaisemaa kalakampanjaa olin jo aktiivisesti pyrkinyt omalta osaltani vaikuttamaan asiasta päättäviin tahoihin lohen pyyntirajoitusten tiukentamiseksi. Valitettavasti tuloksetta.

S-ryhmä on suututtanut kalastajien syvät rivit päätöksellään jatkaa Itämeren lohen myyntiä. S-ryhmän perustelu siitä, että Itämeren lohta on laillista kalastaa ja siksi myös oikeutettua myydä, ei mielestäni ole kestävä. S-ryhmä on myös tiedottanut, että kuluttajilta ei ole tullut juurikaan palautetta asian tiimoilta, vaan palaute on tullut ainoastaan virkistyskalastajilta. Todettakoon, että vapaa-ajankalastus on Suomen suosituin harrastus: tutkimusten mukaan yli kaksi miljoonaa ihmistä ilmoittaa sen harrastuksekseen vuodesta toiseen. S-ryhmä on siis tyytyväinen siitä, että jäljelle jäävän väestönosan joukosta ei ole kuulunut negatiivista palautetta.

S-ryhmän eettisesti arveluttava päätös on yllättävä varsinkin, kun S-ryhmä toteaa tuoreessa tiedotteessaan, että lohen myynti on pienimuotoista ja satunnaista (eli sillä ei ole varsinaista taloudellista merkitystä). Mikä siis painaa vaakakupissa? Muutaman ammattikalastajan etu? Sanon "muutaman", koska lohta ammatikseen kalastavia on kirjaimellisesti vain kourallinen, ja vuonna 2010 lohen osuus Suomen ammattikalastuksen kokonaissaaliista oli vain n. 0,2 %.

Kaikki saatavilla olevat tutkimukset osoittavat, että Itämeren lohen saaliskiintiöitä tulisi leikata radikaalisti, jotta lohikanta voi elpyä. Mielestäni tuotteen, minkä tahansa, myynnin laillisuus ei saa mennä eettisten perusteiden edelle. Vaarantunutta lohta ei kalastettaisi, jos sille ei kaupan ja ravintola-alan suunnalta ole tilausta.

Ikävä kyllä tuntuu siltä, että jalokalakantojemme ajaminen sukupuuttoon on asiasta päättävien ihmisten silmissä lähinnä olankohautuksen arvoinen asia. Tämän vertauksen otan suoraan WWF:ltä: "monen uhanalaisten kasvin poimimisesta saa sakot, uhanalaisten perhosten ja kovakuoriaisten tappamisesta jopa tuhannen euron sakot, mutta ammattikalastaja saa äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen pyynnistä ja myynnistä keskimäärin 4,5€ kilolta ja kauppa myy sitä iloisesti eteenpäin kymmenien eurojen kilohinnalla. Suomessa kauppoja ei edes vaadita kertomaan myytävän kalan uhanalaisuudesta." Tiedän, että osa leimaa kirjoitukseni viherpiiperrykseksi, ja "lohien halailuksi", mutta onhan tässä melkoinen epäkohta eri lajien suojelun välillä.

 

Yhden kauppaketjun linjanvetoa suurempi huoli on se, että lohi ja muut vaarantuneet ja uhanalaiset kalakannat kuuluisivat mielestäni ympäristöministeriön, ei maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen varsinkin nyt, kun monet arvokkaimmista jalokalakannoistamme ovat uhanalaisia tai äärimmäisen uhanalaisia.

Todettakoon kuitenkin vielä, että yritin suurennuslasilla etsiä "vastausta" S-ryhmän julkaisemasta tiedotteesta, mutta en sitä löytänyt. Pelkkää ympäripyöreää jargonia, jossa ei millään tavalla otettu kantaa siihen tosiseikkaan, että lohi on tutkijoiden yksimielisen näkemyksen mukaan vaarantuneessa tilassa, ja että S-ryhmän perusteluna käyttämä "laillinen" kalastus on tosiasiassa yli kaksinkertainen tutkijoiden esittämään enimmäiskalastuskiintiöön nähden.

S-ryhmä siis piiloutuu eettisissä linjanvedoissaan poliittisen päätöksen, välinpitämättömän sellaisen, taakse. Haluan kuitenkin sen verran tähdentää kirjoittamani pettyneen asiakaspalautteen perusteita, että jos MMM ja ministeri Koskinen olisivat yhtyneet saaliskiintiöitä laatiessaan tutkijoiden esittämiin kehotuksiin, en tietenkään näkisi S-ryhmän päätöstä myydä lohta eettisesti arveluttavana. Mutta nyt, kun lohta ollaan hartiavoimin kalastamassa sukupuuttoon, uskon S-ryhmän tehneen eettisesti täysin väärän valinnan, ja olen pettynyt siihen, että S-ryhmän social corporate responsibility -osasto - tai kuka näitä päätöksiä isossa konsernissa valvookaan - kieltäytyy näkemästä konsernin lohipäätöksessä mitään väärää.

 

Harhaudun vielä hieman asian sivuun, mutta tämä on mielestäni kuitenkin tärkeä argumentti, jonka toivon jonkun tahon vielä tuovan julkisessa lohikeskustelussa esiin: Itämeren lohessa on dioksiinia enemmän kuin EU:n turvarajat antavat myöten. Dioksiini on ympäristömyrkky, joka aiheuttaa mm. sikiöiden kehityshäiriöitä ja syöpää.

Suomella ja Ruotsilla on EU:n poikkeuslupa myydä myrkyllistä Itämeren lohta ruuaksi. Palaan EU:n perusteluihin hieman tuonnempana. Itämeren silakassa ja lohessa on niin paljon dioksiinia, että niitä ei saa syöttää rehuna edes elintarviketuotannossa oleville sioille, edes Suomessa. Ihmisravinnoksi se kuitenkin meillä kelpaa. 

Lohessa on EU:n turvarajoja huomattavasti enemmän dioksiinia jonka lisäksi lohikantamme ovat vaarantuneet. Silti lohen myyntiä jatketaan muun muassa S-ryhmän toimesta.

Suomessa isoa silakkaa tai Itämeren lohta saa Eviran suosituksen mukaan syödä 1-2 kertaa kuussa n. 100 gramman annoksen. Ruotsissa dioksiinista puhutaan julkisessa keskustelussa enemmän, ja siellä naisten ja lasten suositellaan syövän Itämeren lohta korkeintaan 2-3 kertaa vuodessa (http://www.slv.se/sv/grupp1/Mat-och-naring/Kostrad/gravida/). Kenties tämä vuoksi Ruotsista tuotiin Tornion tullin läpi Suomeen myytäväksi viime vuonna 90 000 kiloa lohta. Ilmeisesti nämä lohet eivät ole tehneet kauppaansa länsinaapurissamme. Tästä aiheesta on kirjoittanut aiemmin mm. Osmo Soininvaara: http://www.soininvaara.fi/2011/01/26/miksi-itameren-lohta-saa-myyda-2/ 

 

Tuosta Aamulehden uutisesta vielä. Aamulehti kirjoittaa: "Ongelma onkin siinä, että esimerkiksi näkemykset Itämeren lohen uhanalaisuudesta ovat kovin vaihtelevia. Itämeren lohta pyydetään enää murto-osa 1990-luvun alun huippuvuosista. Uudessa kalaoppaassa WWF suosittelee kuluttajia kuitenkin välttämään Itämeren lohen ostamista." Kuten varmasti on jo käynyt ilmi, niin näkemykset lohen tilasta eivät suinkaan ole vaihtelevia, päinvastoin. Ainoastaan ammattikalastajat ja heidän etujaan ajavat tahot ovat sitä mieltä, että lohta pitää saada kalastaa tutkijoiden suosituksia enemmän. Kaikki käsillä olevat tutkimukset ovat yhtäläisiä sen suhteen, että lohenkalastusta tulisi vähintäänkin rajoittaa huomattavasti nykyisestä. On esitetty jopa lohenkalastuksen täydellistä keskeytystä muutamaksi vuodeksi jotta kalakannat pääsisivät elpymään kestävälle tasolle. 

Tilanne on mielestäni nurinkurinen ja outo siksikin, että ammattikalastajien tulisi maalaisjärjen mukaan olla etujoukoissa suojelemassa kalakantoja turvatakseen ammattikuntansa tulevaisuuden. Näin ei kuitenkaan ole. Miksi? Lohen ammattimainen kalastus on kannattavaa ainoastaan tukien voimin. Muuten toiminta olisi vahvasti tappiollista ja kannattamatonta. Voisiko se olla yksi syy? 

Aamulehden toimittajalle haluaisin kertoa, että "Lohta pyydetään enää murto-osa 1990-luvun alun huippuvuosista" siitä yksinkertaisesta syystä, että lohta on meressä enää murto-osa huippuvuosiin verrattuna. Uskallan epäillä, että Aamulehti on kirjoittanut uutisensa ammattikalastajien tiedotuskoneiston ohjailemana.

Huomionarvoista on myös se, että Aamulehti on haastatellut artikkeliinsa Etelä-Suomen Merikalastajain Liittoa sekä Kalatalouden Keskusliittoa, mutta ei yhtään tutkijaa tai ympäristöasioiden asiantuntijaa. Etelä-Suomen Merikalastajien hylje- ja merimetsokommentit herättävät minussa lähinnä hilpeyttä. "Koska hylkeet ja merimetsot syövät lohia, niin miksi me emme saisi kalastaa yli 50 000 lohta" -tyyppinen argumentointi ei vakuuta, ainakaan itseäni.

Loppuun haluaisin todeta, että Suomessa kauppoja ei edes vaadita kertomaan myytävän kalan uhanalaisuudesta. Kuinka moni ostaisi kalatiskiltä "vaarantunutta Itämeren lohta" tai vaikkapa "äärimmäisen uhanalaista meritaimenta"?

Euroopan komission dioksiinipoikkeusta koskevassa asetuksessa todetaan seuraavaa: "Ruotsissa ja Suomessa toimii järjestelmä, jolla pystytään varmistamaan, että kuluttajat saavat tiedon kaikista ruokavaliosuosituksista, jotka koskevat tiettyjen erityisen alttiiden väestöryhmien Itämeren kalan syönnin rajoittamista mahdollisten terveysriskien välttämiseksi. Siksi on asianmukaista myöntää Suomelle ja Ruotsille poikkeus asettaa tilapäisesti markkinoille tiettyjä Itämeren alueelta peräisin olevia, kyseisten maiden alueella käytettäväksi tarkoitettuja kalalajeja, joissa on tässä asetuksessa vahvistetut enimmäismäärät ylittäviä pitoisuuksia dioksiinia ja dioksiinin kaltaisia PCB-yhdisteitä."

Kuinka moni ostaisi kalatiskiltä "vaarantunutta, dioksiinipitoisuuksiltaan turvalliset rajat ylittävää, syövälle ja sikiöiden kehityshäiriöille altistavaa Itämeren lohta"?

 

Jasper Pääkkönen

Vapaa-ajan kalastaja

 

Asiasta kiinnostuneet voivat yrittää vaikuttaa muun muassa tätä kautta: http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/itameri/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

18Suosittele

18 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Asiaa. Vapaa-ajan kalastajien kunnostautuminen vastuullisina toimijoina on tervetullut ilmiö.

Käyttäjän oiskonoin kuva
Juhani Kautto

Asiaa todellakin. Omakohtaisten kokemuksien perusteella voin kyllä vielä lisätä, että vapaa-ajan kalastajien kunnostautuminen vastuullisina toimijoina ei ole tuore ilmiö.

Joni Jokinen

No! Luonnehdinta "vastuullinen toimija" on tässä tapauksessa hieman virheellinen termi, tai korkeintaan puolet totuudesta.

Asiahan on toisaalta myös niin, että ei Jasper tai kukaan muukaan vapaa-ajankalastaja aja rajoituksia lohenpyyntiin vetouistelemalla merialueella tai erilaisilla vapavälineillä Tornionjoen varressa.

Jos Itämeren lohi on uhanalainen ja kaloja pitäisi päästä enemmän nousemaan kudulle jokiin, joita Suomen puolella on käytännössä vain Tornionjoki, pitäisi lohenkalastusta rajoittaa myös vapakalastajien kohdalta sekä merialueella että jokivarressa. Jokainen lohi joka tapetaan kutuvaelluksella ennen kutua on pois kutevasta lohikannasta. Sillä ei ole merkitystä mistä tai millä välineellä lohi pyydetään tai kuka sen pyytää. Ja nythän tilanne on se, että lohenuisteluun merialueella ei tarvita edes mitään lupia. Se on aivan vapaata.

Niin! Nyt astuu kuvaan väitteet siitä, että lohi on arvokkaampi jokivarresta pyydettynä. Jokivarren vapakalastaja kun maksaa kalastusluvista ja majoituksesta jokivarteen. Niinpä! En minäkään merialueen "ammatti"-kalastajana, joka saa tuloja lohenpyynnistä, ymmärtäisi tai hyväksyisi tällaista argumenttia. Eli siis toiset jotka pyytävät lohta "oikealla" menetelmällä ja "oikeassa" paikassa ja "parempaan" hintaan jokivarressa, ovat oikeutetumpia tappamaan samoja kaloja kuin merialueen "ammatti"-kalastajat.

"Ammatti"-kalastaja on tässä kommentissa lainausmerkeissä, koska kaupallinen lohenpyynti taitaa olla paljolti oman toimen ohessa tehtävää toimintaa.

No! Itse ostan Norjalaista tai kotimaista kirjolohta. Itämeren lohta en ostaisi.

Jenna Korhonen

Turhan julkkiksen hörhöilyä. Kokonaisvastuuntuntoiset vapa-ajan kalastajat ovat vastuullisuudessaan aivan eri planeetalla, kuin jotkut itsekeskeiset ja omaa etuaan ajavat ammattileikkijät.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tämä onkin melkoinen ikuisuusaihe jossa on perinteisesti ollut kolme omia etujaan ajavaa osapuolta. Ammattikalastajat ja lohenpoikasten kasvattajat ovat olleet MMM:n erityissuojelussa. Toinen ryhmä joka perää oikeuksiaan loheen ovat Tornionjoen asukkaat, jotka haluaisivat perinneosuuden kaloista ja rahat kalaturistilta. Lohitulojen jakautuminen on kiinni siitä kuinka paljon jokeen lasketaan kalaa. Kolmas osapuoli on virkistyskalastajat, jotka kaipaisivat kohtuullisen paljon kaloja elämysten vuoksi.

Kaikkien osapuolten luulisi kannattavan luonnonlohen mahdollisimman runsasta lisääntymistä ja kantojen hyvinvointia. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole, vaan useimmat Itämeren lohen pyynnissä mukana olevat kokevat oman hyötynsä maksimoinnin oikeutetuksi ja muiden toiminnan vääräksi.

Viimeinen ryhmä on kalastuksesta kiinnostuneet mutta Itämeren lohen (ja meritaimenen) henkilökohtaisesti rauhoittaneet kalastuksen harrastajat. Vain tämä porukka oikeasti ajaa tällä hetkellä Itämeren lohen etua. Jasper kirjoitti jo hyvät perustelut miksi jokaisen kannattaisi tällä hetkellä välttää uhanalaisen ja myrkyllisen lohen pyytämistä, ostamista ja syömistä.

Itämeren lohi on aina herättänyt intohimoja saalistajissaan. Tuon himon riivaamilta on turha odottaa järkevää ja vastuullista käytöstä. Tarvittava harkinta pitäisi löytyä lainsäätäjiltä, kaupan keskusliikkeiltä ja kuluttajilta. Lohi on kuin huume. Ken on riittävän pahasti koukussa kykenee perustelemaan itselleen kuinka vastuuttoman toiminnan hyvänsä.

Jasperin tavoin minäkin pyydän vain Atlantin lohta. Osa meistä aktiivikalastajista osaa myös pidättäytyä ja vaalia Itämeren uhanalaisia lohikaloja tuleville sukupolville.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Kotimaisen kalan terveellisyys on lähinnä juuri näiden S-Ryhmän ja muiden fiffelgubbareiden ylläpitämä myytti. Johan tämä on tullut aikapäiviä sitten selväksi että tuotteiden alkuperää ei selvitetä kunnolla, ja kotimaisena markkinoitu tuote on hyvin usein kaikkea muuta kuin kotimaista. Minä vielä Suomessa asuessani päätin antaa piutpaut näille 'kotimaisille' tuotteille, ja ostaa ruokani rehellisesti Lidlistä.

S-Ryhmä ja kumppanit harrastavat tällaista sikailua koska heillä on varaa siihen. Sen siitä saa kun kunnanvaltuutetut istuvat myös ruokakauppojen edustajistossa. Hyvä veli rapsuttaa toisen hyvän veljen selkää. Paperilla tämä on win-win - peli, mutta oikeasti se häviäjä vain piilotetaan katseilta. Mainittakoot esimerkiksi nyt rivikansalaiset ja uhanalaiset kalalajit.

Ja kumma juttu että toisaalla maanviljelijä levittelee liito-oravan papanoita naapurinsa pellolle estääkseen rakennusprojektit, ja sitten kaikessa hiljaisuudessa myydään uhanalaista kalaa ruuaksi. Pata kattilaa soimaa, sano...

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Hieno juttu, että jengi on ainakin joskus aktiivinen. S-ryhmän omistavat asiakasomistajajäsenet, joilla on omistamansa kioskin suhteen täysi vapaus toimia minkä tahansa asian suhteen niin tai näin. HOK-Elannon puoli miljoonaa jäsentä äänestävät omat edustajansa vaaleissa, jotka järjestetään viikon päästä. (itsekin ehdolla :) 927)

Jos edustajiston kautta viedään omistajan tahto eteenpäin, niin siinä ei auta kenenkään pyristellä vastaan. Se kylläkin tarkoittaa valikoiman pienenemistä jos joku kala jätetään kategorisesti pois. Kuluttajalla on oma vastuunsa tietenkin myös ympäristöasioista, mutta se ei silti tarkoita sitä etteikö kauppias saisi kantaa omaa vastuutaan. (Varsinkin jos omistajat vaativat).

Tähän keskusteluun liittyy erittäin tärkeänä asiana suomalaisten ammattikalastajien asema. Jos pyydetty Itämeren lohi jätetään pois valikoimista, sen ei tarvitse tarkoittaa sitä että kalastajat kärsivät. S-ryhmä voisi ajaa sisään monipuolisen kotimaisen kalan tarjonnan (vaikka se aluksi ei olisikaan supertuottoisaa).

Esimerkiksi Hesburger aloittaa kokeilun lahnalla, josta hyvin valmistettuna saa aivan erinomaista ruokaa. Muitakin aiemmin "roskakalana" pidettyjä maukkaita kotimaisia kaloja soisi saavan jokaisesta S-kaupasta.

Turhaa marmatusta sanoa että kuluttajat "haluavat vain lohta", kun muuta ei ole kunnolla tarjolla. (tulee mieleen se vitsi Neuvostoliittolaisesta torikauppiaasta joka myi vain perunaa ja totesi että se on tutkimusten mukaan kojun ylivoimaisesti halutuin tuote.)

Uhanalaisten kalalajien tilalle ei pitäisi ottaa säkissä kasvatettua bulkkia vaan monia erilaisia kalalajeja.

(muistakaa äänestää)

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Fakta: ulkomainen kala päätyy suomalaiselle lautaselle kolme kertaa useammin kuin kotimainen kala. Toinen fakta on se, että suomalaiset ammattikalastajat ovat vähentyneet vuosi vuodelta vähemmän. Nyt suurin osa suomalaisissa kaupoissa myydystä lohesta on norjalaista merilohta, ja kalaa rahdataan jopa Aasiasta saakka. Ellei satu omistamaan onkea, tätä sisävesikalaa on kohta aika lailla mahdoton saada.

Syitä ei tarvitse kauaa miettiä. Jos kotimainen hauki maksaa 15€/kg ja ulkomainen turska 7€/kg (hinnat heitetty hatusta, joku joka tietää nykyisen hintatason korjatkoot...), ei tarvitse kauaa miettiä kumman kalan poimit loppupeleissä ostoskoriisi.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Kuluttajalle ainoa ratkaiseva hinta on vähittäiskaupan hinta. Kauppa saa itse päättää omista katteistaan. Yleensä ns. kampanjatuotteet myydään pienemmällä katteella, koska halutaan houkutella asiakkaita myymälään. S-ryhmä voisi hyvin toimia osuuskuntahengessä ja suosia kotimaista villikalaa, joka ei ole uhanalainen, ottamalla sitä kampanjatuotteeksi.

Tukkuhintakin olisi kotimaisella kalalla (esim. hauella) mahdollista saada alemmaksi, jos sille olisi ostajia. Kukaan ei pyydä haukea, jos kukaan ei sitä osta. (Tukkuostajista, kuten S-ryhmä, puhun tässä)

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Mahtaisikohan hauen olematon myyntisuosio johtua siitä että jos joku haluaa kotimaista haukea, hän ottaa virvelin käteensä, marssii rantaan, ja hakee kyseisen kalan merestä/järvestä?

Sama juttu muun kotimaisen ns. 'roskakalan' (joka ei oikeasti ole roskakalaa vaan ihan ravinnoksi kelpaavaa kalaa) suhteen. Ne ihmiset jotka kyseisiä kalalajeja syövät, yleensä omistavat ongen ja osaavat myös käyttää sitä.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

"Sama juttu muun kotimaisen ns. 'roskakalan' (joka ei oikeasti ole roskakalaa vaan ihan ravinnoksi kelpaavaa kalaa) suhteen."

Nimenomaan. Hauki on tosiaankin erinomainen kala.

"Ne ihmiset jotka kyseisiä kalalajeja syövät, yleensä omistavat ongen ja osaavat myös käyttää sitä."

Koska sen saatavuus kaupasta on surkeaa ja hinta naurettava.

Itse osaan onkia enintään välttävästi, en tiedä kalapaikkoja sadan kilometrin säteellä (vaikka toki niitä on), eikä minulla ole kiinnostusta onkimiseen "tosissaan" (vaikka rauhallisesta laiturilla istuskelusta pidänkin). Silti tarjoaisin vierailleni mielummin kotimaista haukea kuin norjalaista, uhanalaista tai säkkikasvatettua lohta.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Kalapaikkoihin auttaa Google Maps. Eipä tarvitse olla kummoinenkaan lammikko niin johan alkaa kalaa tulemaan. Kalastamisen jalon taidon voi aina opetella.

Kun kalastaa itse ruokansa, ei tarvitse antaa rahojaan ahneelle kauppiaalle. Toki siinä on se pieni ero että kalat pitää itse perata, suomustaa, ja kypsentää. Mutta se on osa prosessia.

Käyttäjän Json kuva
Jani Jansson

Kalastus on hieno harrastus. Mielestäni kalavalikoiman pitäisi olla kuitenkin parempi myös kaupassa.

(Paremmuudella tarkoitan laajempaa valikoimaa ja ennenkaikkea kestävästi pyydettyä kotimaista villikalaa, jota ei olisi ylihinnoiteltu erikoistuotteeksi.)

Jouko Koskinen

No vielä kerran - Itämeri on käytännössä menetetty. Asiallisempaa olisi suojella lohensukuisten kutupaikkoja sisävesissä. "Vihreä" (lol) hajautettu energiapolitiikka tukkii viimeisetkin puroset mukasähköä tuottavilla pienvoimaloilla.

Kauan sitten japanilainen kalastusasiantuntija Suomen vesistöjä ihailtuaan sanaili 'jos näitä hoidettaisiin meikäläisittäin, ruokkisimme puoli maailmaa kalalla'! Täällä vesialueet on jaettu pienomistajien kesken. Yksi "vedenomistaja" yleensä torpedoi kaikki järkevät hoitotoimenpiteet.

Kalastusturismi on sammunut kalattomaan luvastukseen. Edesmenneen kalastusopas Pylväläisen lehtileikearkistossa oli metrin kasa kuninkaiden, prinssien, loordien, päärien ja suurliikemiesten lähettämiä lehtiä ympäri maailmaa. Kuvaajat - toimittajat olivat olleet herroilla mukana omasta takaa. Paras tulos jollain aussilla - viisi kalaa kahdessa tunnissa. Yhteispaino yli 40 kiloa. Suomibrändiä kerrakseen ilmaiseksi.

Jokunen vuosi sitten oli laskeskeltu kalan kilohintoja. Silakan pyynnistä maksettiin kalastajalle valtion tukea. Mm. Vesijärvestä pyydettiin kymeniä tonneja ns. roskakalaa joka ajettiin kaatopaikalle. On useita petokalalajeja / lohikantoja joiden ei ole pakko pästä suolaisen veteen. Roskakalan runsastuminen pilaa veden kun petokalakanta eri toimin varsin tuhotaan.

Kalaturistin Tornionjoesta nostaman lohen kilohinnaksi tuli päälle 200 euroa. Kateus sai ruotsalaiset pyytämään lohet jo merellä. "Meidän vesistähän ne ovat lähteneetkin" - mikä onkin aivan totta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Itämerta ei kannata kohdella menetettynä. Se aiheuttaa vain välinpitämättömyyttä kaikkien suojelutoimien suhteen. Käytännössä Pohjanlahti on vielä melko hyvässä kunnossa. Lohikalojen suojelussakin pitää mieltää, että erityisesti meritaimenen kanssa ollaan jo pitkään oltu tilanteessa, että pyritään lähinnä säästämään geenipankkeja parempaa tulevaisuutta odottamassa.

Itämeri tarvitsee vähintään 30-40 vuotta toipuakseen kohtuulliseen kuntoon. Minäkään en tuota aikaa varmasti koe, mutta toivottavasti lapsenlapset arvostavat aikanaan Itämerta.Toivottavasti emme tapa tänä aikana sukupuuttoon kovin montaa geneettisesti eriytynyttä populaatiota.

Taloudellinen hyöty kalastuksesta alkaa olla marginaalinen ongelma. Varsinkin ammattikalastuksen osalta, jonka saamat tukiaiset ovat tehneet siitä jo nyt kansantaloudellisesti kannattamatonta.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Taas saan myötäilyn suomenmestaruuden. Itämeri on käytännössä sisäjärvi. Olen sen verran lätäkköä kolunnut. Turskan ilmaantuminen silloin tällöin on harventunut. Jätteiden ajautuminen Gotlandin syvänteeseen lienee yksi selitys. Suolapulssi, jossa Tanskan salmet ruokkivat itämeren sitä eliökantaa, jotka suolaisempaa vettä tarvitsevat, eivät enää selviydy kujasta.

Päijänne, joka on toinen kotijärveni oli tosi huonossa hapessa ja nyt elää jo uuden kukoistuksen aattoa. Hesalaisten veden kaipuu tietysti on auttanut. Päijänteellä ajettiin vielä isoja tukkilauttoja 1960 ja 1970 luvuilla sellutehtaalta sahoille ja sinne missä tukkeja kannatti myydä. Kaarna upotessaan ja virtausten mukana hakeutui sinne mihin raskaammalla aineela on pyrkimys mennä. Pohjalle. Samoin itämeren myrkyt ovat varastoituneet.

Voi olla, että kestää satavuotta, kun itämeri on kunnossa, jos toimet aloitetaan nyt. Aika lyhyt aika silti

Sakari Behm

Kuinka Itämeren kaltaisessa umpinaisessa paska-altaassa voi mikään lohikaan elää luonnonmukaista elämää, koska silakatkin säteilevät vielä lautasella asti? Itämeren ympärillä olevat kansat, kun ovat pumpanneet sinne kaikki ydinjätteensä ja muut teollisuuden päästönsä vuosisatojen aikana, kun tieto ympäristön eko-ongelmista oli minimaalinen tai sitten niistä viisveisattiin.

Onko koskaan tehty tutkimuksia siitä, onko dioksiinimyrkytyksiä enemmän noissa rantakaupungeissa vai sisäsuomen kaupungeissa ja voisiko niillä olla myös syy- ja seuraus mm:sikiöiden epämuodostumiin erityisesti rantakaupunkien ihmisten jälkeläisissä?

Aihe lähti vähän itse aiheesta mutta kokonaisuutta varten se on myös tärkeä seikka joka olisi syytä huomioida, sillä S-ketju saattaa osaltaan myydä kaupoissaan dioksiinipitoista kalaa kuluttajille, joiden todellisesta käyttövaaraa aina vain vähätellään.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Dioksiinia ei esiinny käytännössä lainkaan sisävesissä. Suomalaisten saama dioksiini on valtaosin peräisin kaloista. Koska dioksiini on rasvaliukoinen, niin sitä kertyy lähinnä rasvaisiin lohikaloihin ja silakkaan.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Kalastus ja teho kalastus. Siinä kait se ero on. Verkoilla ja pitkäsiimoilla toimivat ammattikalastajat itse asiassa ruokkivat hyljekantaa. Sitten kirota pärrätään kun hylje käy nappaamassa helpon aamiaisen.

Toisaalta ammatti jolla on taipumus tuhota oma elinkeinonsa on tottakai tiensä päässä, kun ei enää ole mistä ottaa. En sano mitään siihen kuinka suuri osuus virkistyskalastajilla on itämeren lohen kantaan, koska en tiedä. Ainakin hyötysuhde on taatusti parempi kuin ammatikseen kalastavilla. Meinaan otus nostetaan heti ylös kun nappaa, jos ei pääse karkuun. Laatu korvaa lukumäärän.

Yksi asia on varmaa, jos itse ammatikseni lohta pyytäisin. Lopettaisin ajoisssa ja varmaan moni niin tekeekin. Ihan vain syystä, että enää ei kannata. Kalat on loppu.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ammattikalastuksen kannattavuus on kiinni tukiaisten määrästä. Ilman niitä ei olisi enää ammattikalastusta. Marginaaliherkkuna myytävä kotimaisen kalan kilohinta olisi pilvissä.

Käyttäjän ollimakkonen kuva
Olli Makkonen

Börje,

Kuinka suurista tukisummista ammattikalastuksen osalta puhutaan? Kuulostaa todella absurdilta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ammattikalastuksen tuottajahinnoin saaliin kokonaisarvo on 27 M€/vuosi ja valtiolta tulee budjettimomentilta "elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen" 11,5 M€/vuosi. Jos kalastajat väittävät homman kannattavan huonosti, niin ilman valtion tukea (josta EU:n kautta puolet) ei yksikään pyydys olisi vedessä.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Miksi Suomen valtio jakaa tällaisia tukiaisia? Kysynnän ja tarjonnan laki hoitakoot tehtävänsä, elinkeinotukiaiset ovat kommunismia.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Maatalous ja sen kylkiäisenä kalatalous on perinteisesti tuettua toimintaa. Halpa ruoka pitää rahvaan pois barrikaadeilta. Kotimaisesta lisätuesta huolimatta vähintään 3/4 osaa kaupan kalasta on tuontikalaa.

Käyttäjän jremes kuva
Juha Remes

Anteeksi mikä ruoka? Jos et ole huomannut, Suomessa on EU:n kallein hintataso mitä ruokaan tulee. Ja kommunistisista tukiaisista huolimatta kotimainen kala on ylihinnoiteltu marginaalituotteeksi. Eli ei se hinta ole tukiaisista kiinni vaan ihan jostakin muusta. Oma veikkaukseni on ahneus.

Halpaa Suomen hintataso ei ole nähnytkään...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tuettua se maa- ja kalatalous on muissakin EU maissa. Meidän hankalammat olosuhteet ja pitkät etäisyydet selittävät osan lisähinnasta. Osa kovemmasta hinnoittelusta syntyy keskittyneestä elintarviketeollisuudesta ja erittäin keskittyneestä vähittäiskaupasta, josta puuttuu kilpailua.

Kalastus on vielä siitä jännää puuhaa, että valtio ja siihen velvoitetut voimayhtiöt hoitavat viljelyn. Kalastajat vain korjaavat sadon ja saavat siihenkin tukea. Kiintiörajoituksiakin toki on ja tilastointivelvoitteita.

En minä ammattikalastusta vastusta. Hyvä sitä kalaa on kauppoihin saada. Vastustan sitä, ettei se toimi eettisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Suomalaiset kalastajat eivät ole mikään poikkeus parempaan tai huonompaan suuntaan. Kaikki maailman meret on ryöstökalastettu piloille.

Käyttäjän satama kuva
Kari Ollila

"Ammattikalastuksen kannattavuus on kiinni tukiaisten määrästä. Ilman niitä ei olisi enää ammattikalastusta."

Onpas paksua tekstiä Börje Uimoselta. Mikäli kyseisestä alasta on noin kehno tietämys, niin kannattaisi ehkä pidättäytyä kommentoinnista ammattikalastuksen osalta.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/lohenkalastukse...

"Ammattikalastajat pyysivät vuoden 2007 lohisaaliista mereltä 339 000 kiloa. Vapaa-ajan kalastajat saivat kyseisenä vuonna 70 000 kiloa lohta. Ammattimaisesti kalastetun lohisaaliin arvo oli
noin 1,15 miljoonaa euroa. Vapaa-ajan kalastuksen arvoksi voidaan estimoida Tornionjoen kalasaaliin ja rahan käytön pohjalta 6,9 miljoonaa euroa (lohen kilohinta noin 98 €). Ongelmana
tällaisessa arviossa on se, että toisessa tarkastellaan välituotetta ja toisessa lopputuotetta."

Kannattaa lukea koko raportti alusta loppuun.

Käyttäjän petei kuva
Petri Ilvonen

Ruotsin kalatalousvirastohan yrittää lopettaa kokonaan lohenkalastuksen avomerellä. Kunhan nyt oma tontti saataisiin kuntoon rannikkokalastuksessa ja aktiivikalastajien pyynnin säännöstely kutujoilla mallilleen, niin voidaan alkaa vaatimaan Euroopan unionin myöntämän erikoisluvan purkamista, joka koskee itämerellä pyydetyn rasvaisen dioksin kalan myymistä. Puolalaisten ajosiimakalastus onkin sitten hieman monimutkaisempi juttu.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

Tässäpä muuten tämä ICES:n antama suositus.. eli 54 000 lohta koko itämerelle... suomen vastustuksen ansiosta polittinen päätös oli 122 000 lohen kiintiö itämerelle... Noi voimassa olevat kiintiöt ei perustu siis mihinkään tutkimustietoon vaan pelkkään kieroiluun. ICES antaa suositukset pohjautuen tutkimustuloksiin... MMM ei

http://www.ices.dk/committe/acom/comwork/report/20...

Tässä vielä pientä muistutusta ennen lähtöä kiintiöistä neuvottelemaan. Suomi siis ajoi 200 000 lohen kiintiötä.

http://www.aamulehti.fi/Paakirjoitukset/1194701750...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Minun mielstäni Itämeren lohen kaikkinainen kalastaminen tulisi kieltää mukaan lukien myös ns. vapaa-ajan kalastus.

Jouko Koskinen

Siitä ei kannata tehdä vastakkainasettelua sisävedet/itämeri. Päinvastoin - hoitamalla omat kalavetensä nopeasti kuntoon ja tuottamaan suomalaisilla on paremmin varaa huolehtia suurvaltojen päästöistä ja niiden vahinkojen korvaamisesta.

Kakarana tykkäsin maankuulusta Paimelan lahnasta. Arvokalaa arvostettiin järven toisellakin puolella. Lahnan kutuaikaan Hollolan kirkonkellot olivat soittokiellossa. Ne uivat kutupuroonsa kyjittäin jopa alle vaaksan syvyisessä vedessä - kalan mitat jotain 60X40 senttiä. Joku yksityinen sitten patosi puron ja vasta vuosia myöhemmin hoksattin miksi lahnaa ei enää ole. Se korvautui toisella lajikkeella. Hidaskasvuinen - 10 vuotiaana reilu kämmenen kokoinen, ainoa ero särkeen on ruotoisuus.

Purolohta, puronieriää yritetään elvyttää. Enonselkää lämmittävä voimala tekee sen toivottomaksi. Myös made kärsii liiasta lämmöstä.

Kuhan verkkopyynnin silmäkoosta ei päästä yksimielisyyteen, se pyydetään keskenkasvuisena. Ankerias kuluu alkuperäiseen kalakantaan. Sitä taas inhoavat ravustajat. Kerran osuin Vääksyn myllypadolle ankeriaan nousuaikaan. Ne ohittavat padon maitse. Polulla oli kymmenkunta kutukypsää naarasta poljettu hengiltä. Kun olisi pitänyt hiukan auttaa mammaa mieluummin. Varmaan jokunen pääsi perillekin.

Koekalastusten mukaan myös hauen ja ahvenen katoja rasittaa pyynti kekenkasvuisena. Veden laatu on onneksi paranemaan päin.

http://www.vesku.net

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tuon ankeriaan osalta taisi mennä pieleen. Suomen sisävesissä kaikki ankerias on istutettua. Istutus tehdään lasiankeriaana, eli lähes läpinäkyvinä poikasina. Aikansa kasvettuaan se lähtee kutuvaellukselle kohti Sargassomerta. Ne eivät siis nouse, vaan laskeutuvat kohti Suomenlahtea. Silloin myös ylitetään kannaksia maitse. Sisävesien ankeriaat tosin aika usein tulevat voimalaturbiinien pätkiminä sieltä läpi. Siksi noita kuolleita ankeriaita löytyy voimalaitosten viereltä.

Nykyisin kun ankeriaskin on jo globaalisti uhanalainen, niin niille ei pääsääntöisesti saa istutuslupia voimaloiden yläpuolisiin vesistöihin.

Ankeriashan lisääntyy vain Sargassomeressä luultavasti usean sadan metrin syvyydessä. Sieltä poikaset kelluvat golfvirran mukana Eurooppaan, josta ne lasiankeriaina nousevat jokiin. Suomeen istutetut lasiankeriaat on useimmiten pyydetty Englannista.

Jouko Koskinen

Sinänsä tervetullut kritiikki kyllä meni bieleen - kiitos kuitenkin. Pitänee kaivaa ottamani kuvat esille. En kuvannut Sargassomerellä mutta poljetuista ankeriaista pursui kyllä jotain muutakin kuin kalanpaskaa.

Niin ja tuo "voimala" on museoitu - pyöritetään erikoistilauksesta joskus turisteille. Sen vesiratas on sitäpaitsi joen vastarannalla padon toisessa päässä.
Jospa ne sitten vaelsivat alaspäin häntä edellä. Vai olisivatko niin hölmöjä ja pelkureita etteivät uskalla mennä virran mukana tuota alle metrin korkuista putousta?

Jouko Koskinen

Vielä yksi mahdollisuus; jospa ne tiesivät rauhallisemman reitin merelle - Porvoonjoen? Kanavasulkujen välissä joskus kellui potkurin murjoma ankerias.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kommentista paljastuu lähinnä, ettet ole koskaan nähnyt ankeriasta tapettavan. Vaikkei liity aiheeseen, niin kerrotaan jotain tästä uhanalaisesta ja vaikeasti tapettavasta kalasta. Osa tappaa ankeriaat myrkyttäen suolalla. Itse olen suoremman toiminnan kannalla. Otetaan ankerias ja naulataan se pään läpi kiinni lautaan. Nostetaan lauta pystyyn puuta tai seinää vasten. Sitten katkaistaan pyrstöstä 10 sentin pätkä, jolloin iso valtimo tyhjentää ankeriaan veret melko nopeasti. Tuoretta verta on syytä varoa koska se on myrkyllistä. Vartin jälkeen ankerias on sen verran rauhoittunut, että sen voi jo suolistaa. Suolistettu ankeriaskin kiemurtelee sen verran, että jos sen laittaa odottamaan valmistamista, niin kannellinen astia pitää kalan varmimmin tallessa. Kuolleen ankeriaan nokan suunnasta ei todellakaan voi päätellä minne se oli alunperin menossa.

Jouko Koskinen

Ihan niin - en ole tappanut käärmettäkään. Kakarana siellä ankeriasvesien rannoilla ankeriaalle ei annettu arvoa ainakaan meillä kotona. Kerrottin vain miten inhottavaa ankeriaan syönti on. "Pyörnin Kalle" söi ankeriasta - ankeriaan pätkät muka kiemurtelevat vielä hänen pannussaankin. Nassikalle Kallen siivoton parta ja rasvasta kiiltelevä sarkapuseron rintamus riitti vieraannuttamaan sekä Kallesta että ankeriaasta. Joku isompi poika oli käynyt Kallen mökissä sisällä ja sai siitä hyvästä pelottoman sankarin maineen.

Onkireissuilla oli kattila ja suolaa mukana rantakalaa varten. Joskus onistuttiin pihistämän voitakin. Kallekin "eksyi" joskus paikalle kun näki nuotion savun.

OT: Turskaa opin käsittelemään Norjassa - veren lasku siinäkin tärkeetä. Käy myös esittämälläsi tyylillä. Appiukko katkaisi pyrstöstä pätkän ja sai siten aika hyvin veret pois turskasta.

Juttelin puhelimessa juuri sikäläisen kalamiehen kanssa. Arveli ankeriaan käyttävän Porvoonjokea. Ja vahvisti muistikuvani museomyllystä. Alaspäin kaikki valaskalaa pienemmät ohittavat myllypadon virran mukana kepeästi.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Jasper Pääkkönen olisi formulakuljettajana nimeltään Dtseispör Paakonen (DP Deipii)

No, niin taas meinaa karata aiheesta.....

Jasper on oikealla asialla mutta........

S-ryhmä ollee kuitenkin pieni tekijä itämeren lohen sukupuuttoon kuolemisessa,- ja kalastajat ylipäätään.

Eikö isommat tekijät tule ryssistä,- ja muualta alikehittyneistä lähimaista.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/uutiskuva...

Ne lisäksi kalastavat myös itämeren lohta....

Jasper on oikeassa. Koskas yritysmaailma olisi ympäristöstä vastuuta kantanut?
Ihan sama onko yritys Suomen, tai ryssän puolella.
Viimeksimainitulla ei liene edes vastuu-käsitettä omassa kielessään.

...Kyllä jämpti on niin...

Käyttäjän petei kuva
Petri Ilvonen

Tuo Venäjän osuus tuntuu monella unohtuvan täysin silloin kun osoittavat sormellaan suomalaisia maanviljelijöitä. Ilmeisesti historiasta johtuen Venäjän julkinen arvostelu on viellä toistaiseksi melko vähäistä. Mielummin nähdään vain markkinatalouden tuomat epäkohdat.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Niin, en tiedä mikä osuus fosforilla on luonnonlohen säilymiseen.

Jos se syö fosforia, joka suomennettuna on paskaa, niin mikäs sillä on ollessa.

Toisaalta luonnonlohi on kuitenkin herrojen herkku, eli paremmin toimeentulevan väen herkku, niin syököön, jos se menestyy fosforoidussa, eli paskaisessa vedessä.

Itse edustan sitä näkökantaa, että itämeri puhtaudeltaan on menetetty meri.
Sehän on nyt maailman paskaisi meri, eli..........Herran haltuun, mutta ihminen sitä ei enää kykene ennallistamaan neitseelliseen tilaansa.

Puhua voidaan,- ja pahoitella voidaan, mutta menetetty se on.

Huono kehitys olisi mahdollista pysäyttää, mutta ryssä ei suostu siihen...

...Kyllä jämpti on niin...

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Jasper Pääkköselle kaunis kiitos hyvästä (ja pitkästä) avauksesta. Kuin myös kaikille muille kirjoittajille erittäin mielenkiintoisesta aiheen käsittelystä. Taas opin paljon asioita, toivottavasti osa niistä pysyykin päässä. Meillä on vain yksi luonto ja sille aiheutettujen vahinkojen korjaamiseen menee yleensä aina paljon kauemmin kuin itse vahingon tuottamiseen.

Ja lopuksi myös anteeksipyyntö Jasperille, että menin vitsailemaan hänen johdonmukaisuudellaan. Näinhän siinä yleensä aina käy, kun ei ota asioista kunnolla selvää ja ryhtyy näppäräksi. Onneksi Petra Nyqvist tarjosi pienen ojennuksen heti tuoreeltaankin.

Jorma Laajamäki

Mielenkiintoinen sivujuonne tässä keskustelussa on uuden pseudolajin, Itämeren lohen, syntyminen. Todellisuudessahan Itämeressä asustaa se sama laji kuin muuallakin, jonka nimi on lohi(salmo salar). Ja tämä laji puolestaan on hyvinkin elinvoimainen.

Nyt kun uusi laji on keksitty, voidaan vapaasti viljellä sukupuutto-termiä ja huutaa maailmanloppua. Jälleen paluu todellisuuteen kertoo jotain hiukan muuta: paikallinen kanta on voimakkaasti elpynyt viimeisen noin viidentoista vuoden aikana. Ei sillä, vielä ei olla puhtailla vesillä, vaan lohen Itämeren kanta tai kannat kaipaavat edelleen voimistumista. Tenojoessa lohikannan tilanne alkaa kuitenkin näyttä varsin hyvältä.

Miksi moinen? Ehkäpä selityksen tarjoaa WWF ja käsitteiden ryöstökalastus. Maailman uhanalaisten lajien listaa ei ylläpidä WWF, vaan Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto. WWF:n "punainen lista" on järjestön oma käsitys tilanteesta, eikä ihme että se menee autuaasti sekaisin sen "oikean" uhanalaisten lajien listan kanssa. Eiköhän se ole WWF:n tarkoituskin. Lohen kohdalla erityistä närää näyttää WWF:llä näyttelevän pikemminkin kalastustavat ja kiintiöiden noudattaminen kuin paikallisen lohikannan vaarantuminen.

Iloisesti menevät biologiset ja ekologiset käsitteet sekaisin, ja lopputuloksena vapaa-ajankalastaja saa huutaa hoosiannaa.

Käyttäjän JPiri kuva
Juhani Piri

http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/suomen...

Uhanalaisia ovat luokkiin äärimmäisen uhanalaiset, erittäin uhanalaiset ja vaarantuneet kuuluvat lajit.

Jorma Laajamäki

Tuossa ei puhuta biologisista lajeista, ts. esimerkiksi sukupuuttoa ei ole mielekästä puhua. Ekologiset lajit ovat käsitteenä kovin hämärärajainen. Vaikka ekologia lainaa lajikäsitykseensä ajatuksia ja termejä välillä vähän villistikin biologiasta, niin kyse on kovin eri asioista. Vai kuinka sukupuuttoon hävinnyt 'laji' ilmestyy uudestaan kartalle? Kyse on levinnäisyyksistä, kannoista, jotka saavat vain draamapohjaa lainasanoista.

Käyttäjän moro kuva
Markku Tyry

Pääkkönen osallistuu avaukseensa olemalla osallistumatta.

Ehkä hän tulee kokoomuksen ehdokkaana esille, kun mainetta on tullut...

Käyttäjän aarnekarjala kuva
Aarne Karjala

Saa sen sata viestiä ketjuun ilman omaa osallistumista. Sehän täällä tuntuu se päämäärä olevan. Viestejä... viestejä.. paljon... omaego.. <3 :D

Käyttäjän iivariaake kuva
Ari Kemppainen

Naulan kantaan! Jasper, ei kuulu siihen kolmen risu parran klaaniin joka kaardemumman yössä hiipailee tekemässä tihu töitä. Ja silloin kun asia on asiaa niin tottakai pitää tsempaa! Onhan jasperilla kokemusta sieltä thaimaan kalastus/sukellus reissuilta :) Siitä tulikin mieleeni,

http://www.youtube.com/watch?v=ahydG8e4g2w

ja tottakai myös tämä:)

http://www.youtube.com/watch?v=OqoKizBhmyA&feature...

Jenna Korhonen

Lohet jokiin. Kohtullinen maksu lohestuksesta. Suomen kokonaisetu.

Matias Gerlich

Minua huvittaa tämä "edistyksellisten" käynnistämä uskonsota erityisesti S-ryhmää vastaan. Tämä kaikki vain alleviivaa sitä jo aiemmin tiedettyä tosiasiaa että maamme älymystö ja media on keskittynyttä ja virtaviivaistettu ajattelemaan "yhdellä ainoalla oikealla tavalla". Heidän kiukkuaan tuskin laannuttaa se uutinen jonka mukaan S-ryhmä, jonka kauppojen tuotteet tutkimusten mukaan ovat lähes poikkeuksetta maamme edullisimmat, on kasvattanut jälleen n. 10% liikevaihtoaan. Saa sitä sitten inistä kuluttajille että näiden kannattaisi suosia itsenäisiä pieniä lähikauppoja joissa usein tuotteiden hinnat ovat 20-50% kalliimpia kuin S-ryhmän ketjun kaupoilla, esim. Prismalla.

Suomen älymystö ja samanmielinen mediaväki näyttää siis jälleen veikkaavan "väärää hevosta".

Käyttäjän PirjettaKesseli kuva
Piku Koo

Hienosti käytetty puheenvuoro. Kaikki lähtee aina ja vain yksilöstä, vaikka kyynikot muuta väittävätkin.